Suomen Malmijalostus: Soklista saataisiin viidennes Euroopan tarvitsemasta fosfaatista ja paljon muuta – tavoitteena louhinnan aloittaminen 2030
Alustavan selvityksen tulokset osoittavat, että Savukoskella sijaitseva Sokli voisi fosfaatin ja raudan lisäksi tuottaa harvinaisia maametalleja, jotka ovat välttämättömiä siirryttäessä uusiutuvan energian käyttöön.
Kuva: Antti RaatikainenSuomen Malmijalostuksen alustavan selvityksen mukaan Savukoskella sijaitseva Sokli voisi tuottaa lähes 10 prosenttia harvinaisten maametallien määrästä, joka Euroopassa tarvitaan kestomagneettien valmistukseen vuosittain.
Lisäksi Soklista voitaisiin saada jopa yli 20 prosenttia Euroopan vuotuisesta fosfaatin tarpeesta. Mineraalipotentiaalista on kuitenkin tutkittu vasta pieni osa.
”Selvityksen mukaan kaivoksen toiminta olisi mahdollista saada taloudellisesti kannattavaksi ja ympäristön kannalta kestäväksi. Tämä on hyvä perusta, jolta selvitystyötä kannattaa meidän mielestämme jatkaa. Toteutuessaan kaivos vahvistaisi Euroopan teollista autonomiaa ja vähentäisi riippuvuuttamme muualta tuotavista mineraaleista”, sanoo Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen tiedotteessa.
Kaivos voisi tuoda uusia työpaikkoja Savukoskelle ja koko Pohjois-Suomeen, ja toiminta heijastuisi palveluiden sekä tuotteiden kysyntään niin paikallisesti kuin laajemminkin.
Selvityksessä kartoitettiin myös infrastruktuuri- ja logistiikkaratkaisuja. Osa kaivoksen toiminnoista voitaisiin sijoittaa Soklin ulkopuolelle. Käytännössä louhittu malmi kuljetettaisiin maanalaista kuljetusputkea pitkin käsiteltäväksi useiden kymmenien kilometrien päähän Soklista.
Malmin jatkokäsittelyalueen sijaintia ei ole vielä tässä vaiheessa määritelty, mutta se voisi olla Soklin ja Kemijärven välillä. Kuljetusputken avulla tuotannon hiilijalanjälki voitaisiin pitää alhaisena.
”Tähtäämme ratkaisuun, jolla voidaan maksimoida kotimaisten mineraalien arvo mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla ja matalalla hiilijalanjäljellä. Kaikkea toimintaa ei ole välttämättä järkevää sijoittaa syrjäiselle kaivosalueelle pitkien liikenneyhteyksien päähän, vaan osa toiminnoista voidaan sijoittaa ympäristön, muiden elinkeinojen ja asukkaiden kannalta sopivampaan paikkaan”, kaivoshankkeen projektijohtaja Pasi Heino Suomen Malmijalostuksesta sanoo.
Suomen Malmijalostus on lupautunut tekemään työtä pinta- ja pohjavesimuutosten minimoimiseksi sekä Nuorttijoen taimenen elinolosuhteiden varmistamiseksi.
Soklin mineraalivarannot ovat maailmanlaajuisesti merkittävät. Alueen potentiaalia ei kuitenkaan ole aiemmin tarkasteltu kokonaisvaltaisesti. Fosfaatin ja raudan lisäksi esiintymä sisältää myös harvinaisia maametalleja, niobia, hafniumia, tantaalia, mangaania, vermikuliittia, zirkonia, kuparia, hopeaa ja uraania.
”Harvinaiset maametallit ovat välttämättömiä vihreän siirtymän toteutumiselle. Tällä hetkellä Euroopassa ei kuitenkaan tuoteta harvinaisia maametalleja juuri ollenkaan, vaikka niiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Siirtymä fossiilisista raaka-aineista kohti uusiutuvia energianlähteitä ja aitoa kiertotaloutta ei onnistu ilman uusia kaivoksia”, Suomen Malmijalostuksen Raaka-aineiden liiketoiminta-alueen johtaja Jani Kiuru sanoo.
Harvinaisia maametalleja käytetään kestomagneeteissa, joita tarvitaan muun muassa sähköautoissa, tuulivoimaloiden turbiineissa, aurinkopaneeleissa sekä kulutuselektroniikan valmistuksessa ja puolustusteollisuudessa.
Suomen Malmijalostuksen tavoitteena on, että vuoden 2023 aikana tehdään päätökset Soklin kaivoshankkeen viemisestä jatkoselvitysvaiheeseen.
Mikäli jatkoselvitykset vahvistavat alustavan selvityksen johtopäätöksiä, ja YVA- ja luvitusprosessit saataisiin niiden jälkeen käynnistettyä, kaivoksen infrastruktuurin rakentaminen voisi alkaa 2030-luvun alkupuolella. Investointina kaivos olisi noin 1–1,5 miljardia, ja nykyisen tutkimustiedon valossa sen toiminta-aika voisi olla kymmeniä vuosia.
- Osaston luetuimmat
