Ikäihminen jäi koko kesäksi ilman nettiä, kun alueen ainoa digineuvoja oli lomalla – leikkaukset iskevät vanhusten digineuvontaan

Ikäihminen jäi koko kesäksi ilman internetiä, kun alueen ainoa digitukihenkilö oli kesälomalla.

Ketään toista auttavaa tahoa ei löytynyt. Digitukija sai kuulla tilanteesta palattuaan loman jälkeen töihin.

Ongelma oli ratkennut kotikäynnillä modeemin uudelleenkäynnistyksellä.

Kuntaliiton tuoreessa selvityksessä kuvattu tapaus kertoo siitä, miten pienestä digituen saaminen voi olla kiinni.

Digituki on maaseudulla usein hankkeiden varassa ja sen jatkuvuus on epävarmaa. Kunnat voivat jakaa yhden henkilön työpanosta tai työntekijä voi antaa ohjausta oman työnsä ohella, kertoo projektikoordinaattori Niina Erkkilä Kuntaliitosta.

Eri paikkakunnilla asuvat ovat Kuntaliiton selvityksen mukaan digituessa eriarvoisessa asemassa, sillä alueelliset erot tuen tarjonnassa ovat suuret.

21 kunnan edustajat kertoivat selvityksessä havaintojaan.

Selvityksen mukaan digituen tarve on suuri ja vain kasvaa. Jo nyt kunnissa koettiin vaikeaksi vastata tarpeeseen riittävällä tasolla.

Ikäihmisten digitaitoja pidetään selvityksen mukaan heikoimpina. Esimerkiksi maaseudulla esiin nousivat myös matalammin koulutetut ihmiset, jotka eivät välttämättä ole työssään tottuneet tietokoneen käyttöön.

Maaseudun väestö on myös muuta maata voimakkaammin ikääntyvää, toimivien yhteyksien puutteet koskevat erityisesti maaseutualueita ja digituki ulottuu vain harvoin keskusten ulkopuolelle, nousi esiin kehittämiskeskus Mansikka ry:n ja MaaseutuDIGI-hankkeen digiköyhyyttä käsittelevässä webinaarissa helmikuussa.

Erkkilän mukaan on epäreilua, että ihmiset, joilla ei ole varaa laitteisiin, joilla pääsisi internetiin, joutuvat maksamaan lisämaksuja saadakseen asiansa hoidettua.

”Moni kertoo, että digitukijoiden kanssa maksetaan laskuja. Jos eräpäivä tulee vastaan, mutta tuen äärelle ei ole mahdollista päästä, pitää lähteä Kela-taksilla pankkiin. Pankkienkin aukiolo saattaa olla hyvin suppeaa ja laskun maksamiseen tiskillä tulee lisämaksu.”

Ensi vuoden alusta sähköisten viranomaisviestien eli Suomi.fi-viestien piiriin voi tulla jopa 2,8 miljoonaa uutta kansalaista, Kuntaliiton selvitys kertoo.

Hallituksen tavoitteena on lisätä sähköistä asiointia.

Digi ensin -esitys oli keväällä lausunnoilla. Esityksessä on erikseen mainittu, että digituen saatavuuteen ei tehdä muutoksia, ihmettelee vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.

Hallituksen tavoitteena on lisätä sähköistä asiointia.  Kuva: Kari Salonen

Järjestöt ovat Topon mukaan kantaneet suurta vastuuta iäkkäiden digituesta ja monesti vapaaehtoinen digitukija on ollut iäkäs itsekin.

”Digituen tarjoaminen kansalaisille on meillä kansallisesti aika haavoittuvaista ja paljon on myös vapaaehtoisten harteilla. Eihän se kauhean hyvä tilanne ole. Digituki pitäisi saada kauttaaltaan vakaammalle pohjalle. Se on oleellinen osa osallisuutta yhteiskunnassa”, sanoo Erkkilä.

Digituki tulee Topon mukaan heikkenemään, kun järjestöjen rahoitusta vähennetään. Määrärahat vähenevät myös kuntien digitukea antavilta tahoilta, kuten kirjastoilta sekä kansalaisopistoilta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen Stea-avustuksiin käytetään tänä vuonna 79,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna, sosiaali- ja terveysministeriö kertoi viime syksynä. Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa päätettiin​ avustusten määrärahoihin kohdistuvasta 10 miljoonan euron lisäleikkauksesta.

”2–3 vuoden päästä järjestöjen ja yhdistysten palkattu henkilökunta vähenee Suomessa merkittävästi. Se on ihan selvä. Se näkyy silloin kaikessa toiminnassa”, kertoo Suomen Vapaakirkon diakoniatyön järjestön Viadia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman.

”Ihmetellä vaan täytyy, mihin järjestötyö vuotaa. Vuotaako se ostoskeskuksiin vai oireiluna sote-palveluihin?”

Esimerkiksi yhdellä paikallisyhdistyksellä, Viadia Joensuu ry:llä, on Vilkmanin mukaan tuhat asiakasta. ”Jos sitä ei yhtäkkiä olisi, Kelalla ja sosiaalitoimistolla olisi paljon enemmän huolia.”

Viadia-liikkeen laajinta toimintaa on ruoka-apu. Yhteensä asiakkaita on viimeisen kyselyn mukaan noin 28 000. Palkattuja työntekijöitä Viadia-liikkeessä on reilut sata, tukityöllistettyjä ja kuntoutujia yli 350.

Vanhustyötä tekee 12 paikallisyhdistystä. Digineuvonnan lisäksi vanhuksille on tarjolla muun muassa ystäväpalvelua ja ruoka-apua.

Vanhusasiavaltuutetun toimistoon otetaan useimmin yhteyttä digiasioissa.

”Asiaan on vaikea tarttua järeämmillä keinoilla, kun kyse ei ole fyysisistä esteistä. Iäkkäimmille digimaailma on jäänyt vieraaksi, joten he kokevat, että eivät joko halua tai uskalla hypätä mukaan”, kertoo Topo.

”Yhdenvertaisuus on digitalisoituneessa yhteiskunnassa jäänyt liian vähälle huomiolle valtakunnallisessa päätöksenteossa: eduskunnassa ja koko valtioneuvostossa.”

Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, monessa paikassa unohtuivat ihmiset, jotka eivät asioi sähköisesti. On esimerkiksi oleellista saada hyvinvointialueiden yhteystiedot paperipostilla.

Ikäihmiset voivat myös jäädä ilman tietoa hoito-ohjeistaan tai diagnooseistaan, jos ne pitäisi katsoa sähköisistä potilastietosovelluksista.

Nyt sote-maksuja menee Topon mukaan ulosottoihin aiempaa enemmän, etenkin iäkkäiden naisten laskuja.

Esimerkiksi monessa sairaalassa ei pysty enää maksamaan käyntiään pois lähtiessä vaan lasku tulee perässä.

”Huoleni on, jäävätkö laskut joiltakin ihmisiltä pimentoon, jos ne lähetetään vain sähköisiin järjestelmiin.”

Julkisissa palveluissa sähköiset palvelut ovat halvempia esimerkiksi passia tai henkilökorttia uusittaessa.

”Olemme käyneet sisäministeriön ja poliisihallituksen kanssa keskustelua, että olisiko aika luopua erilaisesta hinnoittelusta. Nyt on varmaan jo saavutettu se osa ihmisistä, jotka pystyvät uusimaan passinsa ja henkilökorttinsa sähköisesti.”