

Kasvukausien piteneminen ja lämpeneminen sekä talvien leudontuminen on mahdollistanut hirvikärpästen ja puutiaisten eli punkkien leviämisen Lappiin. Pohjoisimmat hirvikärpäs- ja puutiaispopulaatiot elävät Rovaniemellä.
”Suotuisat kesät tukevat hirvikärpäsen kehitystä ja lämpenevät syksyt antavat sille enemmän lentoaikaa. Laji pystynee leviämään koko Suomen alueelle”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala Joensuusta kertoo.
Hirvien mukana leviävistä hirvikärpäsistä on tullut pysyvä riesa myös poroille. Etelä-Lappiin hirvikärpänen juurtui kymmenisen vuotta sitten.
”Hirvikärpäsiä on runsaasti, porojen turkit ovat olleet melko hirvittävän näköisiä viime vuodet. Rokotetuissakin poroissa näkyy hirvikärpäsiä, mutta kutinaoireita on rokotetuissa vähemmän”, Ranuan, Simon ja Tervolan kuntien alueella toimivan Isosydänmaan paliskunnan poroisäntä Markus Haapaniemi kertoo.
Haapaniemi sanoo, että hirvikärpäset vaivaavat poroja syyserotuksista lähtien, jolloin porot muuttuvat levottomiksi.
”Hankaavat itseään sarvilla, hyppivät ja sätkivät. Samoihin aikoihin esiintyy karvavaurioita ja ihotulehduksia raapimisen seurauksena.”
Eläviä hirvikärpäsiä on Haapaniemen mukaan havaittu poroissa vielä helmikuussa, jolloin erotuskausi päättyy.
”Porojen loislääkkeen, ivermektiinin, on havaittu antavan suojaa myös hirvikärpästä vastaan”, tohtoriväitöksen hirvikärpäsestä tehnyt Sanna-Mari Kynkäänniemi Kuusamosta kertoo.
Kynkäänniemen mukaan hirvikärpäsen levinneisyyden pohjoisraja noudattelee tällä hetkellä Kuusamon eteläosista Rovaniemelle ulottuvaa linjaa.
Kuusamon pohjoisosissa toimivan Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala kertoo, että alueella on tehty vasta muutamia havaintoja hirvikärpäsestä.
”Mikäli hirvikärpänen leviää keskiselle poronhoitoalueelle, uhkana voi olla, että vaatimia jää tulematta kantaviksi hirvikärpäsen aiheuttaman stressin takia”, Kujala arvioi.

Poronvasoissa on havaittu keskikesän korvamerkkauksissa viime vuosina puutiaisia poronhoitoalueen eteläisissä osissa. Toisin kuin hirvikärpäset, puutiaiset pudottautuvat maahan pian verta juotuaan.
”Puutiaisista tuskin on hirvieläimille yhtä suurta haittaa kuin hirvikärpäsistä, jotka viihtyvät isäntäeläimissä kauemmin”, Juho Matala arvioi.
Viime vuosikymmeninä sekä puutiaisen että taigapunkin kannat ovat vahvistuneet voimakkaasti Suomessa.
”Molemmat lajit ovat levittäytyneet satoja kilometrejä kohti pohjoista”, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi kertoo.
Sääksjärvi sanoo ilmaston lämpenemisen selittävän puutiaiskantojen nopeaa levittäytymistä Lappiin.
”Kesät ovat pidentyneet jatkuvasti myös pohjoisessa, mikä mahdollistaa uusien puutiaispopulaatioiden syntymisen ja entistä tehokkaamman leviämisen. Puutiaiset pystyvät leviämään isäntäeläimien mukana pitkiäkin matkoja nopeasti.”
Sääksjärven mukaan olosuhteet ovat puutiaiselle suotuisat Rovaniemen korkeudelle asti.
”Paikkakunnalla on lisääntyviä puutiaispopulaatioita. Eräs selitys tähän on Kemi- ja Ounasjokien lämmittävä vaikutus.”
Rovaniemeltä pohjoiseen päin mentäessä talven pituus rajoittaa kannan vahvistumasta.
”Jos ilmasto lämpenee siten, että puutiaiset selviävät talvista ja pystyvät lisääntymään entistä paremmin, niiden levinneisyysalue voi nousta nykyistä pohjoisemmaksi.”
Ilmaston lämpenemisestä kertoo sekin, että Rovaniemellä asustaa nykyään rusakoita, jotka saapuivat paikkakunnalle suunnilleen yhtä aikaa punkkien ja hirvikärpästen kanssa.