Näin Suomi varautuu drooneihin – “Ei ole kestävää torjua tuhansien eurojen laitteita satojentuhansien aseilla”

Droonien havainnointi ja torjunta on osoittautunut hyvin toisenlaiseksi kuin perinteinen ilmapuolustus, kertoo Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen.

Perinteinen ilmavalvonta on suunniteltu havaitsemaan korkealla ja nopeasti lentäviä yksittäisiä kohteita. Droonit ovat pieniä, hitaita ja lentävät matalalla.

“Ne eivät yksinkertaisesti näy samalla tavalla”, Hyppönen sanoo.

Matalalla lentävän kohteen havaitsemista rajoittaa maapallon kaarevuus. Tutka ei näe pitkälle maanpintaa pitkin, ja drooni voi kadota helposti maaston tai muun häiriön sekaan. Ongelmaa vaikeuttaa myös määrä: kohteita voi olla yhtä aikaa kymmeniä tai satoja.

Droonit voivat olla siivekkäitä tai propellein varustettuja koptereita. Kuvassa Puolustusvoimien Orbiter-minilennokkijärjestelmän lennokki. Kuva: Puolustusvoimat

Yhtä toimivaa havaintotapaa ei ole. Kamera ei näe sumussa, tutka menettää tehoa säässä ja radiotunnistus ei auta, jos drooni ei lähetä signaalia.

Siksi havainnointi perustuu useiden keinojen yhdistämiseen. Radioliikenteestä voidaan tunnistaa laitteen tyyppi, sijainti, korkeus ja suunta – usein myös lennättäjä. Tätä täydennetään kameroilla, infrapunalla ja akustisella tunnistuksella.

“Kehitys on alkuvaiheessa, mutta nyt on ainakin herätty”, Hyppönen sanoo.

Suomessa teknologiaa on käytetty jo pitkään kriittisen infrastruktuurin suojauksessa, mutta nyt sitä otetaan laajemmin viranomaiskäyttöön. Yksi esimerkki on Sensofusionin ja Elisan yhteistyö Rajavartiolaitoksen kanssa. Havainnointi ei perustu matkapuhelinverkkoon, vaan erillisiin sensoreihin.

Kun drooni havaitaan ajoissa, voidaan varoittaa ja päättää jatkotoimista.

Torjunnassa ongelma on mittakaava. Entisen puolustusvoimien tutkimusjohtajan Jyri Kosolan mukaan yksittäinen drooni on usein helppo pysäyttää, mutta suuri määrä tekee tilanteesta vaikean.

Perinteiset torjuntakeinot eivät skaalaudu. Hävittäjä tai ohjus pudottaa muutaman kohteen, mutta ei kymmeniä.

“Ei ole kestävää torjua tuhansien eurojen drooneja satojentuhansien aseilla.”

Siksi torjunnan on oltava halvempi ja monikerroksinen. Ukrainassa droonit pyritään ensin havaitsemaan, niiden ohjausta häiritään ja lopulta ne tuhotaan asein tai torjuntadrooneilla.

Matalalla lentävän droonin havaitsemista perinteisellä tutkalla rajoittavat maasto ja maapallon kaarevuus.  Kuva: Puolustusvoimat

Suomessa on Kosolan mukaan jo osaamista häirinnässä ja torjunnassa, ja uusia ratkaisuja saadaan. Sensofusion kehittää torjuntadrooneja, jotka tuhoavat kohteensa törmäämällä niihin.

Tavoitteena on koko maan kattava tunnistuskyky. Torjuntaa painotetaan raja-alueille, asutuskeskuksiin ja merialueille.

Maaseudulla uhka korostuu satunnaisissa häiriötilanteissa, jos häirittyjä drooneja ajautuu yhä Suomeen. Varsinaisissa hyökkäyksissä kohteena olisivat ennen kaikkea asutusalueet ja infrastruktuuri.

Droonien torjunta on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Teknologia kehittyy nopeasti – ja samalla kehittyvät sen vastakeinot.