Hallitus aikoo taas uudistaa taksilainsäädäntöä − asiantuntijat eivät usko, että se ratkaisee maaseudun taksien ongelmia

Hallitus aikoo uudistaa taksilainsäädäntöä. Pyrkimyksenä on muun muassa parantaa taksien saatavuutta sekä niiden valvontaa ja kitkeä harmaata taloutta. Vaikka kyseessä onkin vastuuministeriön mukaan merkittävä lainsäädäntöhanke, eivät lakiin tulevat muutokset asiantuntijoiden mielestä välttämättä korjaa maaseudun taksiliikenteen ongelmia.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Elina Immonen kertoo, että parhaillaan taksilainsäädäntöön liittyen valmistellaan arviomuistiota. Varsinaisten lainsäädäntömuutosten vuoro on näillä näkymin vasta ensi syksynä.

Immonen huomauttaa, että taksiliikenteen kipupisteissä on paljon alueellisia eroja. Tämän takia kaikkia taksiliikenteen ongelmia ei pystytä lainsäädännön kautta ratkomaan.

Lainsäädännön uudistustyössä pohditaan ainakin taksiliikennelupaan liittyviä vaatimuksia sekä muutoksia valvontaan ja viranomaisten tiedonvaihtoon liittyviin säädöksiin.

Välillä esiin nousee toiveita siitä, että taksien asemapaikat palautettaisiin. Toiveita on esitetty myös päivystysvelvoitteen palauttamisesta.

Hallitusneuvos Immonen ei lupaa, että paluuta vanhaan olisi tulossa. Taksien asemapaikat tai päivystysvelvoite eivät nimittäin ole ainakaan tähän mennessä nousseet voimakkaasti esiin valmistelussa.

Lainsäädännön uudistustyössä pohditaan ainakin taksiliikennelupaan liittyviä vaatimuksia sekä muutoksia valvontaan ja viranomaisten tiedonvaihtoon liittyviin säädöksiin.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Immonen huomauttaa, että päivystysvelvoitteeseen liittyy myös rahoituskysymys. Kukaan ei nimittäin päivystä ilman, että siitä maksetaan rahallista korvausta.

Asemapaikkavelvoitteessakin on omat ongelmansa. Immonen muistuttaa, että sen palauttaminen kaventaisi yrittäjien vapautta.

Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen arvioi, että taksien saatavuusongelmien ratkaiseminen lainsäädännöllisesti ei ole helppoa.

Vaikka joltain osin asiaa voitaisiin parantaa lainsäädännölläkin, ei se ole Koskisen arvion mukaan suoranaisesti lainsäädännöllä korjattavissa. Enemmän kyse on siitä, että lainsäädäntö voi hieman auttaa.

Ongelman ytimessä on se, että liiketaloudellisesti kannattamattomat hiljaiset ajat eivät kannusta yrittäjiä laittamaan autoa liikenteeseen, vaan autot ovat ajossa lähinnä päivisin, jolloin se on kannattavinta.

Koskinen huomauttaa, että nykyisin kilpailulainsäädäntö on hyvin tiukka. Taksiyrittäjät eivät lähtökohtaisesti voi sopia päivystyksestä keskenään, koska he kilpailevat toisiaan vastaan. Sopiminen voitaisiin nimittäin katsoa lainsäädännön näkökulmasta kielletyksi markkinoiden jakamiseksi. Tietyissä tilanteissa asiasta voitaisiin sopia, mutta ongelma on se, että asiasta ei saada ennakkoratkaisua. Koska ennakkoratkaisua ei ole, eivät taksiyrittäjät halua ottaa riskiä lain rikkomisesta.

Taksiliitto ei kannata asemapaikkojen ja päivystysvelvoitteen paluuta. Toimitusjohtaja Koskinen painottaa, että myös markkinaehtoista liiketoimintaa voidaan säädellä niin, että se saadaan toimivaksi. Hän antaa esimerkiksi sähkömarkkinat.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna toteaa, että Kuntaliiton mielestä on tärkeää luoda selkeät pelisäännöt siihen, miten taksiautoilijat voivat pienemmillä paikkakunnilla hiljaisina aikoina sopia päivystyksen järjestämisestä.

Lainsäädännön lisäksi tärkeää onkin ohjeistus ja yhteistyön tiivistäminen. Lainsäädäntöäkin kuitenkin tarvitaan esimerkiksi hyvinvointialueiden ja Kelan kuljetusten koordinointiin.

Ongelman ytimessä on se, että liiketaloudellisesti kannattamattomat hiljaiset ajat eivät kannusta yrittäjiä laittamaan autoa liikenteeseen, vaan autot ovat ajossa lähinnä päivisin, jolloin se on kannattavinta.  Kuva: Pekka Fali