Ex-veturinkuljettajan kommentti: Näiden syiden vuoksi junat seisovat yhä, vaikka vika on löytynyt

VR tiedotti maanantai-iltana, että se peruu koko maan kaukoliikenteen junavuorot turvallisuussyistä. Junakaluston pyörissä oli havaittu vaurioita, joiden epäiltiin puolestaan johtuvan ratavauriosta.

Vian sijaintia ja laatua ei vielä alkuun tiedetty. Ensitoimena kukaan tuskin kyseenalaistaa päätöstä, jolla varmistettiin junaliikenteen turvallisuus.

Tiistaina STT uutisoi, että ratavaurio oli yön aikana paikannettu Kouvolan ja Lahden väliltä. Radassa oli muutaman kymmenen metrin matkalla painumia – ilmeisesti veturin sutimisen aiheuttamia.

Miksi siis koko kaukoliikenne seisoo edelleen? Vaarahan on ohi ja kyseessä muutaman kymmenen metrin pätkät kiskoa.

Vastaus on edelleen ennen kaikkea turvallisuus. Lisäksi kaluston riittävyys. Ja raha.

Rautatieoperaattorit eivät ota mitään riskejä turvallisuuden suhteen. Tähän mennessä on löydetty yksi vaurioiden aiheuttaja. Vielä ei tiedetä, onko muita jäljellä jossain.

Ennen kuin jokainen sentti rataverkon mahdollisista vikapaikoista on tarkastettu yhtäkään 200 kilometriä tunnissa kiitävää, satojen tonnien painoista teräsmöhkälettä ei lasketa liikkeelle.

Junakaluston nopeuksien ja massojen vuoksi pyöräkertojen ja laakereiden viat otetaan äärimmäisen vakavasti. Tästä esimerkkinä on se, että laakerivian ilmetessä voidaan matka määrätä loppuvaksi siihen paikkaan. Kalusto ohjataan varikolle välittömästi vian ilmetessä.

Tällä hetkellä kalustoa luultavasti seisoo varikoilla jonoksi asti, sillä joka ikinen pyöräkerta on käytävä läpi. Jos yhdessä veturissa ja vaunussa on 4 akselia ja oletetaan junan keskimitaksi veturi ja 5 vaunua, tekee se 24 akselia eli 48 pyörää.

Kyseessä on ennen näkemättömän laaja kalustovaurio. Radan vauriot ovat ilmeisesti syntyneet jossain kohtaa viikonloppua, minkä jälkeen niiden yli on rymistellyt lukuisia junavuoroja.

Osa kalustosta selviää pienemmin remontein, osa joutuu pajalle pidemmäksi aikaa. Tiukkaa kalustokiertoa ei varmasti ole mitoitettu tämän mittaluokan vaurioepidemiaan.

Sitten se raha. Junakalusto on raskasta erikoiskalustoa, jonka valmistaminen ja korjaaminen on järkyttävän kallista. Yksittäisiä pyörävaurioita korjataan sorvaamalla. Pahimmillaan koko pyöräkerta menee vaihtoon.

Tuskin arvioin alakanttiin, jos sanon, että keskimäärin puhutaan vähintään neli- tai viisinumeroisista summista akselia kohti. Kertolaskun lopullinen tulo ja lasku remonteista on joka tapauksessa tähtitieteellinen, kun vyyhti on lopulta purettu.

Liikennöitsijällä ei varmasti ole minkäänlaista halua laskea arvokasta kalustoaan kiskoille, jotka mahdollisesti särkevät kalustoa vielä lisää.

Kirjoittaja on aikaisemmalta ammatiltaan veturinkuljettaja.