Kirjoja ja digimateriaaleja voidaan käyttää myös rinnakkain. Kuva: Jaana Kankaanpää
Lukioissa luovutaan vauhdilla kirjoista, mutta moni opiskelija ja opettaja kaipaa niitä yhä
Valtaosa lukiolaisista ja ammattikoululaisista ei pänttää asioita enää kirjoista vaan sähköisistä oppimateriaaleista.Tilaajalle
Nakkilan lukiossa psykologian tunnilla on käytössä tablettitietokoneet. Arkistokuva. Kuva: Jaana KankaanpääLukion oppimateriaalien myynnistä 72 prosenttia tuli digipuolelta vuonna 2021, kun vielä vuonna 2018 alle viidennes, selviää Suomen kustannusyhdistyksen tilastoista.
Maksuton toinen aste ja 18 ikävuoteen laajentunut oppivelvollisuus tulivat voimaan 1. elokuuta 2021.
Oppimateriaalien hankinnasta vastaavat nykyisin koulutuksen järjestäjät, kun aiemmin toisen asteen opiskelijat joutuivat hankkimaan ne itse.
”On nähtävissä, että kunnat suosivat sähköisiä oppimateriaaleja, joten niiden osuus kasvaa entistä nopeammin”, Kustannusyhdistys kertoo verkkosivuillaan.
Esimerkiksi oululaisessa Kastellin lukiossa kaikki oppimateriaalit tarjotaan digitaalisina, sillä Oulun kaupunki on näin päättänyt, rehtori Jani Syrjälä kertoo.
”Osa tykkää, osalle painettu kirja olisi parempi”, hän toteaa.
Digitalisaation vaikutusta oppimistuloksiin on Syrjälän mukaan vaikea arvioida vielä, sillä sähköiset oppimateriaalit ovat tässä laajudessa olleet käytössä vasta toista vuotta.
Syrjälä arvelee, että sähköiset oppimateriaalit tulevat jonkin verran edullisemmaksi. Lisäksi kirjojen jakaminen ja kerääminen työllistäisi henkilökuntaa.
”Tunneilla käytetään monipuolisia oppimismenetelmiä, eivätkä tietokoneet ole suurimmassa roolissa”, hän painottaa.
”Tunneilla käytetään monipuolisia oppimismenetelmiä, eivätkä tietokoneet ole suurimmassa roolissa.” Jani Syrjälä
Ilomantsin lukiossa käytetään pääosin painettuja oppikirjoja, sivistysjohtajana ja lukion rehtorina työskentelevä Päivi Nenonen kertoo.
”Opiskelijoilta on tullut hyvää palautetta. Yksittäisiä nuoria on tullut meille Ilomantsin ulkopuoleltakin oppikirjojen ansiosta.”
Nenosen mukaan lukiolaisillakin voi olla haasteita, eivätkä kokonaisuudet aina hahmotu yhtä hyvin diginä kuin kirjasta. Varsinkin kokeeseen lukeminen tuntuu helpommalta kirjasta.
”Digimateriaalit ovat kuitenkin käytössä esimerkiksi matematiikassa ja opinto-ohjauksessa. Emme ole jälkijunassa”, hän vakuuttaa.
Kirjat ovat kunnalle kohtuullisen iso kustannus ainakin ensimmäisen kolmen vuoden ajan, mutta eivät digimateriaalitkaan ilmaisia ole. Lisenssit ovat voimassa lyhyen aikaa.
Nenosen mukaan kustantajien tarjoamat monen oppiaineen kimppatarjoukset eivät palvelleet pientä lukiota, jossa kaikkia kursseja ei tarjota joka vuosi.
”Osa paketista olisi jäänyt käyttämättä.”
Tikkurilan lukio Vantaalla on yksi Suomen suurimmista lukioista. Ruotsin ja venäjän kielen lehtori Liisa Partonen kertoo, että lukiossa ollaan osin palattu taas käyttämään painettuja oppikirjoja, vaikka kaupungin suositus on, että käytettäisiin sähköisiä.
”Ruotsin kielessä oppimistulokset olivat niin heikkoja, että vaihdoimme takaisin painettuihin”, Partonen sanoo.
Hänen mukaansa opiskelijan kiinnostus herpaantuu helposti, jos oppiaine ei ole kaikista mieluisin.
”Kun tietokone on auki, on helppo harhautua muille sivustoille.”
Ennen kuin oppivelvollisuus laajentui ja opiskelijat ostivat oppimateriaalit itse, Tikkurilan lukion opiskelijoista noin joka kolmas käytti painettua kirjaa.
”Meidän kokemuksen mukaan printtikirjoja käyttämällä saa parempia tuloksia.”
Partosen mukaan kirjan avulla pystyy paremmin keskittymään opiskeltavaan asiaan. Kun vastaukset kirjoitetaan kynällä vihkoon, silmän ja käden koordinaatio kehittyy ja asia painuu paremmin mieleen.
Tikkurilassa kirjat on ostettu lukion kirjastoon, josta opiskelijat saavat lainata niitä. Kirjoihin ei saa tehdä merkintöjä.
”Ruotsin kielessä oppimistulokset olivat niin heikkoja, että vaihdoimme takaisin painettuihin.” Liisa Partonen
Suomen suurimman oppimateriaalien kustantajan Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen kertoo, että muutos painetuista kirjoista sähköisiin on ollut nopea.
”Edelleen myydään myös kirjoja. Vaihtoehtona on myös hybridiratkaisu, johon kuuluu sekä kirja että digimateriaali”, hän kertoo.
Harra-Vauhkosen mukaan kirjalla on edelleen tärkeä rooli ja moni oppilas toivoo, että niitä vielä käytettäisiin.
”Keskittymisen kannalta kirja on hyvä”, hän sanoo.
Digitaalisuudellakin on kuitenkin paljon etuja. Opetettavia asioita pystytään havainnollistamaan videoiden ja animaatioiden avulla.
Harra-Vauhkosen mukaan opiskelijan oppimisen seuranta digiympäristössä säästää opettajan aikaa.
”Kustannuksissa ei välttämättä ole suurta eroa, kun vertaa digimateriaalia ja kirjaa. Paljon riippuu rehtorista, kumpaan ajatukseen suunnataan.”
Oppimateriaalien digitalisaatio
Toisen asteen opinnot sekä niihin liittyvät oppimateriaalit ovat nykyisin opiskelijoille maksuttomia. Muutos astui voimaan syksyllä 2021.
Vuonna 2021 myydyistä lukion oppimateriaaleista 72,2 prosenttia oli digitaalisia, koko toisen asteen oppimateriaalista 64 prosenttia.
Kuntien hankkimasta lukioiden oppimateriaalista digitaalista oli 75,8 prosenttia.
Lähde: Suomen kustannusyhdistys
- Osaston luetuimmat
