Suomen ortodoksinen kirkko haluaa tukea Ukrainasta saapuvia – tästä syystä se on ortodokseille erityisen tärkeää
Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksessa tehdään päätöksiä muun muassa ukrainalaispakolaisten parissa tehtävästä työstä.
Monissa ortodoksisissa seurakunnissa tehdään jo aktiivisesti töitä ukrainalaispakolaisten parissa. Kuvassa Tampereen ortodoksikirkko. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariSuomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous järjestetään Valamon luostarissa 21.–23. marraskuuta. Ortodoksisen kirkon piispojen lisäksi kirkolliskokouksen jäsenistöön kuuluu 32 vaaleilla valittua edustajaa: 11 pappia, kolme kanttoria ja 18 maallikkoa.
Kirkolliskokouksessa luodaan suuntaviivat ukrainalaispakolaisten parissa tehtävään työhön.
”Ukrainalaisten kohdalla tilanne on siinä mielessä erityinen, että valtavan suuri osa tänne saapuneista pakolaisista on ortodokseja. Meillä on siis parhaat edellytykset vastata heidän hengellisiin tarpeisiinsa. Olemme pieni osa tuttua elämää tässä uudessa ympäristössä, ja meiltä pakolaiset hakevat juuri tätä jatkuvuutta: mahdollisuutta käydä kirkossa ja ehtoollisella, saada lapset kasteelle, mennä naimisiin ja pyytää muistopalveluksia vainajille. Seurakuntamme ja pyhäkkömme ovat heille lähtökohtaisesti tuttu ympäristö, ja jo se tuo monille lohtua tässä tilanteessa”, kertoo vastaava tiedottaja Maria Hattunen Suomen ortodoksisesta kirkosta.
Hattunen lisää, että monen Suomen ortodoksisen kirkon jäsenen taustalta löytyy evakkotaustaa. Suvuissa muistetaan, miltä kodista lähtö tuntuu ja miten kivikkoista on aloittaa elämä uudessa paikassa ja kulttuurissa.
”Myötätuntoa ei siis tarvitse etsiskellä”, Hattunen sanoo.
Suvuissa muistetaan, miltä kodista lähtö tuntuu ja miten kivikkoista on aloittaa elämä uudessa paikassa ja kulttuurissa.
Kokouksessa linjataan muun muassa kirkon kulttuuriperintötyöstä. Aineelliseen kulttuuriperintöön kuuluvat esimerkiksi kirkolliset rakennukset ja hautausmaat ja aineettomaan kulttuuriperintöön jumalanpalveluselämä, kirkkomusiikki ja juhlat sekä ortodoksiset perinteet.
”Kulttuuriperintötyössä lähdetään entistä osallistavammalle linjalle: kulttuuriperintötyötä ei siis nähdä yksittäisten toimijoiden, vaan koko kirkon tehtäväksi”, Hattunen sanoo.
Kirkolliskokouksen käsittelyyn tulee tänä syksynä esitys kirkkoa koskevan lainsäädännön uudistamisesta, mitä on valmisteltu vuosia. Muutoksilla tähdätään erityisesti kirkon oman kanonisen oikeuden, hallintolain ja työlainsäädännön soveltamisalueiden selkiyttämiseen.
Esitykseen sisältyy myös poikkeusolojen toimintaa koskevia pykäliä ja valmius siirtyä kirkollisissa vaaleissa sähköiseen vaalimenettelyyn.
”Poikkeusoloja koskeva uudistus tarkoittaa pykäliä, joissa säädetään esimerkiksi seurakuntien ja koko kirkon luottamuselinten kokoontumisesta tilanteessa, jossa fyysisen kokoontumisen järjestäminen on mahdotonta. Esimerkiksi korona-aikana tarve etäkokouksille oli suuri, mutta niistä ei ollut olemassa säädöksiä”, Hattunen kertoo.
”Kirkolliskokouksen suurin tämän vuoden asialistalla oleva asia on todella tuo lakipaketti, jonka vaikutus näkyy kirkossa tietysti vasta siinä vaiheessa, kun laki tulee voimaan. Kirkon keskusrahaston talousarvio määrittää kuitenkin pitkälti myös jokaisen kirkon jäsenen elämää sikäli, että se määrittelee sen, millä resursseilla kirkon keskitettyjä yhteisiä palveluja – esimerkiksi kirkon jäsenlehteä – tuotetaan.”
Kaikki kirkolliskokouksen täysistunnot ovat julkisia ja niitä voi seurata suorana lähetyksenä kirkon omalla YouTube -kanavalla ja ort.fi -sivustolla.
- Osaston luetuimmat
