Kiskobussi kuvattiin vuonna 2013 Tampereella. Kiskobussiliikenteen vuosikustannus on arviolta noin 20 miljoonaa euroa. Kuva: VR Group / Laura Vesa
Haja-asutusalueiden kiskobussit saavat kylmää kyytiä alueellisen tasa-arvon nimissä
Traficomin selvityksen mukaan bussit tuottaisivat kiskobusseja vastaavan palvelun selvästi pienemmällä hinnalla. Alueet haluavat pitää kiinni raideliikenteestä.Tilaajalle
Kiskobussi Nurmeksen asemalla vuonna 2008. Dm12-kiskobussit otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 2005. Dv12-vetureita ja ns. sinisiä vaunuja käytettiin kuitenkin kiskobussien rinnalla vielä useita vuosia. Kuva: PETRI P. PENTIKÄINENHaja-asutusalueiden sähköistämättömillä rataosuuksilla kulkevat kiskobussit saavat kylmää kyytiä Traficomin torstaina julkaisemassa henkilöliikennettä koskevassa selvityksessä.
Selvityksen mukaan alueiden tasavertainen kohtelu voisi tarkoittaa kiskobussien vaihtamista linja-autoihin.
Kiskobussien matkustuskysyntä on huomattavan matalaa verrattuna muuhun alueelliseen junaliikenteeseen. Tukitaso matkaa kohti on korkea: jokaista lipputuloeroa kohden liikennettä tuetaan neljällä eurolla.
Uuden korvaavan kaluston hankkiminen olisi selvityksen mukaan noin 100–400 miljoonan euron kertainvestointi kalustoon ja infraan.
Alueilla mielipide on selvä. Rautatieliikenne halutaan säilyttää eikä linja-autoliikennettä pidetä korvaavana vaihtoehtona.
Kiskobussiliikenne on usein alueen harvoja joukkoliikenneyhteyksiä.
Reiteillä toivottiin matkailun ja uusien liikkumistarpeiden parempaa huomiointia esimerkiksi Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Viime vuonna pidetyissä keskustelutilaisuuksissa nousi esiin myös, että liikenteen jatkaminen nähdään tärkeänä maan poikittaisliikenteelle.
Myös VR kannattaa junaliikenteen jatkumista kiskobussireiteillä. Kun kalustoa huolletaan hyvin, sillä voidaan VR:n mukaan liikennöidä vielä ensi vuosikymmenelläkin.
Valtion nykyinen ostoliikenteen sopimuskausi päättyy vuoden 2030 loppuun.
Kiskobussikalusto lähenee elinkaarensa päätä. Käytössä on nykyään 14 kiskobussia.
Selvityksessä kerrotaan, että karkean arvion mukaan nykyiseen diesel-käyttöiseen DM12-kalustoon pitäisi investoida vähintään 20 miljoonaa euroa jo 2020-luvulla, jotta kalusto olisi käytettävissä 2030-luvun alussa.
Traficom on tarkastellut, mitä liikenteen jatkaminen vuoden 2030 jälkeen vaatisi. Vaihtoehtoja ovat uusi akkujunakalusto, rataosien sähköistäminen ja sähkömoottorijunat sekä bussit.
Kiskobussiliikenteen vuosikustannus on arviolta noin 20 miljoonaa euroa.
Busseilla hoidettuna vuosikustannusarvio olisi 7 miljoonaa euroa. Akkujunien hintalappu olisi 23 miljoonaa ja sähköjunien 40 miljoonaa euroa vuodessa. Kahteen viimeiseen lukuun sisältyvät investoinnit 30 vuoden maksuajalla.
Kiskobussien reittikohtaisesti laskettu kokonaismatkamäärä kasvoi vuosien 2019 ja 2023 välillä 25 prosenttia.
Kiskobussiliikenteessä tehtiin vuonna 2023 yhteensä noin 0,515 miljoonaa matkaa, liikenne- ja viestintäministeriön yhdistelmäraportti kertoo.
Kiskobussien reittikohtaisesti laskettu kokonaismatkamäärä kasvoi vuosien 2019 ja 2023 välillä 25 prosenttia, Traficomin tausta-aineisto kertoo.
Suosituin kiskobussireitti oli 2023 Savonlinna-Parikkala-reitti.
Kiskobussit ovat osa valtion ostoliikennettä. Siihen kuuluvat kiskobussien lisäksi kaikki junaliikenne Oulun pohjoispuolella, yöjunaliikenne, yksittäiset kaukoliikenteen vuorot ja HSL-alueen ulkopuolinen Etelä-Suomen taajamajunaliikenne.
Ostoliikenne
Vuonna 2023 valtion ostoliikenteessä tehtiin kymmenen miljoonaa matkaa.
Etenkin muuttuneen EU-sääntelyn vuoksi tulevat valtion ostoliikenteen palvelut on jatkossa kilpailutettava.
VR on tähän asti vastannut palveluista kokonaisvaltaisesti kaluston huollosta lipunmyyntiin.
Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen.
Tarkoitusta varten perustetaan julkinen kalustoyhtiö julkisesti tuetulle ostoliikenteelle.
Lättähattu sumuinessa Nikkilän tasoristeyksessä Sipoossa 23 marraskuuta 1961. Kuva: Erkki VoutilainenHistoriaa
Dm7-kaluston eli ns. lättähattujen poistuessa useat henkilöjunareitit lakkautettiin vuonna 1988.
Sähköistämättömillä reiteillä alettiin liikennöidä veturivetoisin junin. Korvaavaa kalustoa saatiin, kun nykyään käytössä olevat Dm12-kiskobussit otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna 2005.
Dv12-vetureita ja ns. sinisiä vaunuja käytettiin kuitenkin kiskobussien rinnalla vielä useita vuosia. Viimeiset veturivetoiset junat poistuivat Pieksämäen ja Joensuun väliltä maaliskuussa 2016.
Kiskobussien vuoroja vähennettiin merkittävästi maaliskuussa 2016. Joulukuussa 2019 alueellisen junaliikenteen pilotti paransi vuorotarjontaa väleillä Seinäjoki–Ähtäri ja Tampere–Keuruu.
Lähde: Traficom: Kiskobussiliikenne: tausta-aineisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
