Presidentti Stubbin mukaan lähikuukausina Ukraina-neuvotteluissa tuskin tapahtuu edistymistä. Kuva: Jaana KankaanpääStubb MT:lle: Ilman Yhdysvaltoja Putinin kanssa ei kannata neuvotella sodan lopettamisesta
Tasavallan presidentti vetää takaisin puheitaan Moskova-yhteydenotoista. ”Nyt on enemmän paineistamisen, ehkä jopa eskalaation vaihe.”TilaajalleLue artikkelin tiivistelmä- Alexander Stubb arvioi, ettei Ukrainan sodan lopettamisesta synny ratkaisua ilman Yhdysvaltojen osallistumista. Hän vetää takaisin aiempia puheitaan Moskova-yhteyksistä ja sanoo, että nyt on ”enemmän paineistamisen, ehkä jopa eskalaation vaihe”. Stubbin mukaan Euroopassa ei ole poliittista konsensusta Venäjä-keskusteluista.
Tutussa terävässä katseessa on pieni ripaus väsymystä, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb astelee ulos työhuoneestaan ja toivottaa MT:n toimittajan ja kuvaajan tervetulleeksi presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen.
Edellisenä päivänä päättyneen Ankaran Nato-huippukokouksen jälkimaku on odotettua parempi. Sitä Stubb korostaa istahtaessaan sohvalle haastateltavaksi.
Samaan aikaan hän kuitenkin antaa ymmärtää, että odotuksia Venäjän hyökkäyssodan lopettavista neuvotteluista ei pidä virittää liian korkealle.
Odotuksia Venäjän hyökkäyssodan lopettavista neuvotteluista ei pidä virittää liian korkealle.
Ei, vaikka Ukraina on sodassa vahvemmilla kuin koskaan. Ja vaikka Stubb itse lietsoi odotuksia kesäkuun alussa korostaessaan, että Euroopan pitäisi ottaa ”seuraavan kahden kuukauden aikana jonkinnäköinen kontakti” Venäjään.
Nyt on toinen ääni kellossa.
MT haastatteli presidentti Stubbia hänen virka-asunnossaan Mäntyniemessä, jonka pitkä remontti valmistui toukokuussa. Kuva: Jaana Kankaanpää”Juuri nyt on ehkä enemmän paineistamisen, ehkä jopa eskalaation vaihe, jonka me näemme. En ole kovin toiveikas sen suhteen, että seuraavan kuukauden aikana saadaan mitään aikaiseksi”, Stubb sanoo.
Toiveet Eurooppa-vetoisista neuvotteluista Putinin sodan lopettamiseksi on hänen mielestään ylipäätään syytä unohtaa.
”Kyllä Yhdysvaltojen on oltava mukana. On hyvin vaikeata nähdä, että ratkaisu syntyisi ilman amerikkalaisten osallistumista”, Stubb linjaa.
”Itse pidän edelleen tärkeänä, että jossain vaiheessa keskustelut venäläisten kanssa aloitetaan. Jos ei laajemmalla mandaatilla, niin sitten koordinoidusti kahden- tai kolmenvälisesti. Tällä hetkellä Euroopassa ei kuitenkaan näytä olevan konsensusta, miten se poliittisella tasolla tehdään”, hän jatkaa.
On hyvin vaikeata nähdä, että ratkaisu syntyisi ilman amerikkalaisten osallistumista.
Eurooppa kiristää koko ajan Venäjän vastaisia pakotteita. USA voisi presidentti Stubbin mielestä tehdä tässä suhteessa enemmän.
Ankarassa alkuun öykkäröinyt presidentti Donald Trump lupasi yllättäen myöntää Ukrainalle lisenssin valmistaa Patriot-ohjuksia, joilla Venäjän ballistisilla ohjuksille tekemiä iskuja voidaan torjua tehokkaasti.
Se oli vahva poliittinen signaali Kremlin suuntaan, mutta sotilaallinen merkitys ei realisoidu vielä pitkään aikaan.
Stubb myöntää, että USA voisi tehdä enemmän Putinin painostamiseksi. Kuva: Jaana KankaanpääVaikka Trump suljettujen ovien takana korosti Naton yhtenäisyyttä, Stubb myöntää, että Vladimir Putinille Ankarasta lähti vääränlainen viesti.
”Kun yhtenäisyydestä puhutaan, pitää erottaa puolustukselliset kyvykkyydet ja viestit, mitä siitä lähetetään. Kyvykkyyksien osalta tilanne on hyvä, mutta viestit eivät välttämättä kerro siitä”, hän pyörittelee.
Toistuva julkinen Nato-näytelmä hämmentää myös eurooppalaisia äänestäjiä ja veronmaksajia.
Trumpia kiitellään, kehutaan ja yritetään miellyttää, vaikka hän sättii Nato-liittolaisia ja julistaa Grönlannin kuuluvan Yhdysvalloille, ei Tanskalle.
Toistuva julkinen Nato-näytelmä hämmentää myös eurooppalaisia äänestäjiä ja veronmaksajia.
Tämä ei voi olla vaikuttamatta, kun eurooppalaisissa Nato-maissa yritetään muiden leikkausten keskellä kasvattaa puolustusmenoja. Sen Stubbkin myöntää.
Suomessa tästä nähtiin merkkejä, kun parlamentaarisen työryhmän raportissa todettiin, että puolustusmenot pitäisi kaksinkertaistaa yli 14 miljardiin.
Presidentti Stubb palaa lähiaikoina Mäntyniemestä kesänviettoon Naantalin Kultarantaan. Kuva: Jaana Kankaanpää”Aivan varmasti Suomessa tullaan käymään tiukkaa keskustelua puolustusmenoista. Se on ymmärrettävää, kunhan se käydään rauhassa ja faktapohjaisesti”, Stubb korostaa MT:lle Mäntyniemessä.
Hän muistuttaa, että kun puolustukseen panostetaan, kotimainen puolustusteollisuus tuo toivottua kasvua ja työpaikkoja.
Tämä koskee presidentin mukaan myös Itä-Suomea. Hän näkee mieluummin mahdollisuutena kuin uhkana sen, että Suomelle lankeaa iso vastuu Naton pohjoisen itärajan puolustuksesta.
Kun puolustukseen panostetaan, kotimainen puolustusteollisuus tuo toivottua kasvua ja työpaikkoja.
”Meille tulee Itä-Suomeen esikunta, joka paradoksaalista kyllä, parantaa alueen elinvoimaa. Oleellisinta on miettiä, miten tuo kasvu maksimoidaan.”
”Minusta kenellekään ei enää ole epäselvää, että koko Suomi on pidettävä asuttuna. Juuri se on yksi Suomen vahvuuksista”, Stubb jatkaa.
Toinen vähintään yhtä tärkeä ja Euroopassa laajalti tunnustettu vahvuus on Suomen asevelvollisuusarmeija ja suuri reservi.
”Kenellekään ei enää ole epäselvää, että koko Suomi on pidettävä asuttuna”, Stubb vakuuttaa MT:n haastattelussa. Kuva: Jaana KankaanpääOmien varuskunta- ja koulukäyntiensä perusteella ylipäällikkö Stubb pitää huolta puolustusvalmiutta murentavasta nuorten huonosta kunnosta ja henkisestä pahoinvoinnista osin perusteettomana. Mutta vain osin.
”Kyllähän fakta on se, että nuorison kunto on heikentynyt ja enemmän on ahdistusta. Sille pitää jotain tehdä”, Stubb painottaa.
”Kyllä se tekeminen lähtee perhepiiristä ja ystävistä ja siirtyy sieltä tarvittaessa yhteiskunnan vastuulle. Mutta kun vastuun perään kysellään, syyttelyyn ei pidä lähteä”, hän lisää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
