Putinin kanssa pelattavaan kovaan peliin tarvitaan EU-maiden ykkösketju – se pitää ymmärtää myös Brysselissä

EU-jäsenmaiden muodostaman Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa halusi olla aloitteellinen ja hoitaa tehtäviään tunnollisesti.

Keskustelu siitä, pitäisikö Euroopan neuvotella Moskovan kanssa Venäjän hyökkäyssodan lopettamisesta, kävi kovilla kierroksilla. Costa päätti tarttua härkää sarvista. Varovasti, pelkästään ”teknisellä tasolla”, mutta päätti.

Puheenjohtajan esikunta soitti Kremliin ja kertoi, mihin voi soittaa, jos tulee tarvetta neuvotella. Ei juuri sen enempää. Mutta sekin oli liikaa.

EU:n suuret, Saksa etunenässä, ripittivät Costaa ankarasti. Toisaalta samaan aikaan häntä puolustivat muiden muassa Puolan, Kreikan ja Belgian johtajat.

Joka tapauksessa Costa siis paljasti, että riita EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta ja Brysselin valtuuksista repii jäsenmaiden rivejä. Jo pelkästään siksi ”tekninen” puhelu Moskovaan oli virhe, jota ajankohta vielä pahensi.

Saksan Merzin (vas.) ja Ranskan Macronin (oik.) mielestä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa teki virheen ottaessaan oma-aloitteisesti yhteyttä Kremliin. Kuva: Alexandros MICHAILIDIS

Venäjän hyökkäyssodassa on meneillään ratkaiseva vaihe. Ukraina napsii pieniä, mutta tärkeitä voittoja. Venäjä on pahemmassa pulassa kuin ehkä koskaan aikaisemmin.

Asetelma voi olla alku läpimurrolle, jos neuvottelut sodan lopettamisesta saadaan käyntiin. Mutta vaihe tuskin kestää kauan, eikä uutta vastaavaa välttämättä enää tule.

Mahtimaiden viesti oli, ettei tällaista mahdollisuutta pitäisi tärvätä. Nyt ehkä tärvättiin. Bryssel hötkyi samaan aikaan, kun Saksa, Ranska ja Britannia askartelivat oman aloitteensa kanssa. Eikä tieto kummastakaan saavuttanut muita, eikä ainakaan kaikkia.

Vladimir Putin, ja yhtä paljon Donald Trump, saivat vahvistusta käsityksilleen heikosta EU:sta, jota johdetaan huonosti. Kyllä. Costa on EU-maiden edustaja ja voisi siksi neuvotella EU:n puolesta, mutta Putinille ja Trumpille tällaiset muodollisuudet ovat ilmaa.

Jos EU-Eurooppa sortuu riitelemään omista Ukraina-aloitteistaan, Trump saattaa kiilata lopettamaan sodan pääsääntöisesti Putinin ehdoilla. Kuva: Timo Filpus

Jos EU haluaa pärjätä suurvaltojen puristuksessa, jäsenmaiden pitää jatkossa kyetä tekemään enemmistöpäätöksiä ulko- ja turvallisuuspoliittisista siirroista.

Sen jälkeen on oltava pragmaattinen. Suurten kanssa neuvottelevat suuret. Varsinkin silloin, kun kyse on sodasta ja rauhasta ja kun vastapuoli ei pidä EU:n kaltaisia ompeluseuroja minään.

Kauppaneuvotteluissa EU:lla on yksiselitteinen mandaatti. USA:n digijättien kanssa komissio voi vetää yhdessä sovittua tiukkaa linjaa. Mutta usein myös näissä tarvitaan suurten vetoapua, kun pitää päästä ulos umpikujasta.

Tämä sekä Brysselissä että kaiken kokoisissa jäsenmaissa pitää ymmärtää ja hyväksyä.