EU valmistautuu Kiinan kanssa kauppasotaan, jonka se voi vain hävitä

Euroopassa on kauhisteltu USA:n nykyhallintoa, joka on roiskinut kovia tuontitulleja kaikkiin mahdollisiin suuntiin. Nyt EU aikoo tarvittaessa turvautua samoihin keinoihin suhteessa Kiinaan, joka tukee oman teollisuutensa ylituotantoa ja työntää halpaa tavara Eurooppaan.

Brysselin huippukokouksessa EU-maat kehottivat kauppapolitiikasta vastaavaa komissiota jatkamaan rakentavia neuvotteluja kauppakumppaneiden kanssa.

Samaan aikaan puheenjohtaja Ursula von der Leyenia evästettiin kehittämään ja tarvittaessa täydentämään keinovalikoimaa, jolla kilpailua vääristävään tuontiin voidaan reagoida.

Kyse oli koko ajan tietysti Kiinasta, vaikka sitä ei kokouksen loppupäätelmiin suoraan kirjattu. Kauppasodan sapeleita hiotaan, mutta avointa konfliktia pyritään välttämään.

Suomen Petteri Orpo kuului Antonio Costan isännöimässä BrysselinEU-huippukokouksessa niihin EU-johtajiin, joiden mielestä avointa konfliktia Kiinan kanssa on edelleen syytä välttää. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI

Suojaavaa kauppapolitiikkaa vastustaneiden EU-maiden rintama näyttäisi repeävän. Suomi on ollut yksi protektionismia karsastavista jäsenmaista. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) korosti Brysselissä, että komission pitäisi edelleen keskittyä ennen muuta Kiina-riippuvuuksien vähentämiseen.

Ranskaa, joka on jo pitkään vaatinut eurooppalaista teollisuutta suojelevaa ja suosivaa politiikkaa, saa nyt entistä enemmän tukea omalle linjalleen. Kovia tämänsuuntaisia puheenvuoroja ovat käyttäneet ainakin Italian, Puolan, Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Belgian johtajat.

Kiina-antipatiaa lisää se, että Pekingin kommunistidiktatuuri tukee avoimesti Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Liittokansleri Friedrich Merzin (keskellä sinisessä puvussa) johtamalle Saksalle Kiina on lähes elintärkeä kauppakumppani.  Kuva: Frederic GARRIDO-RAMIREZ

Erityisesti Saksa ja Espanja ovat suhtautuneet torjuvasti tuontirajoituksiin. Massiivisen autoviennin vuoksi nimenomaan Kiinaan kohdistuvat rajoitukset ovat olleet vaikeita Saksalle.

Liittokansleri Friedrich Merz näyttäisi nyt olevan ainakin jonkin verran valmiimpi muuttamaan Saksan kantaa, koska autoteollisuuden lisäksi myös maan kemianteollisuus on ahtaalla.

Espanja lähtee edelleen siitä, että Kiina on ”potentiaalinen liittolainen.

EU-alueelle tuodaan Kiinasta joka päivä miljardin euron arvosta enemmän tavaraa kuin mitä EU-maat vievät Kiinaan. Ainakin osa tästä ylivoimasta perustuu järeisiin valtiontukiin.

Kiinan kilpailua vääristävien tukien vuoksi eurooppalaisista yrityksistä on viime vuosina leikattu kymmeniä tuhansia työpaikkoja eikä loppua näy.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa tapasivat Kiinan johtaja Xi JInpingin Pekingissä heinäkuussa 2025. Kuva: Christophe Licoppe

OECD on arvioinut, että kiinalaiset yritykset saavat valtiolta eri muodoissa keskimäärin jopa kahdeksan kertaa enemmän tukea kuin läntiset kilpailijat.

Osa EU-maista haluaisi kauppapolitiikasta vastaavalle komissiolle lisää valtuuksia turvautua tuontirajoituksiin. Konkreettisia päätöksiä valtuuksien laajentamisesta ei Brysselin huippukokouksessa kuitenkaan vielä tehty.

Ekonomistien mielestä komission ja jäsenmaiden analyysi Kiinan ja EU:n kauppasuhteen epätasapainosta on oikea. Keinoja tilanteen korjaamiseksi sitä vastoin arvostellaan.

”EU:n rangaistustulleista on eurooppalaisille kuluttajille enemmän haittaa kuin hyötyä”, ajatushautomo Bruegelin asiantuntijat kirjoittavat.

Saksalaisen Hohenheimin ylipiston professori Hans-Peter Burghardt on todennut, että ”protektionistisilla toimilla voidaan vain lieventää epätasapainon vaikutuksia”, mutta itse ”ongelmaa ne eivät ratkaise”.

Erityisesti Euroopan suurimmalle autonvalmistajalle, saksalaiselle Volkswagenille Kiina on edelleen yksi tärkeimmistä markkinoista. Kuva: Volkswagen

Keskeisin argumentti kauppasodan sapelien kalistelua vastaan on se, että Kiina on liian vahva vastustaja voitettavaksi.

Tämän myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump joutui toteamaan. Arvokkaat maametallit ovat Kiinan vahvin kiristyskeino.

Jos, tai kun EU-komissio käyttäisi sille mahdollisesti myönnettäviä lisävaltuuksia, Kiina vastaisi taatusti samalla mitalla.

Raaka-ainemonopolien lisäksi sen etuna on EU-maita vahvempi talouskasvu, joka auttaa kestämään ulkopuolisia iskuja.

Kun EU-maat kaksi vuotta sitten päätyivät määräämään tulleja kiinalaisille sähköautoille, Peking vastasi eurooppalaista sianlihaa ja maitotuotteita koskevilla tulleilla. Vastaaviin on syytä varautua myös jatkossa, jos EU:n ja Kiinan kauppasuhteet kiristyvät.

Kiina määräsi määräsi tuontitullin eurooppalaiselle sianlihalle sen jälkeen, kun EU kaksi vuotta sitten otti käyttöön tullit kiinalaisille sähköautoille. Kuva: Johannes Tervo

Kiina on EU:lle kolmanneksi suurin ruoan ja maataloustuotteiden vientimarkkina, mutta sen osuus koko maatalousviennistä on vain noin kuusi prosenttia.

Maatalouden poliittinen merkitys on kuitenkin huomattavan suuri monissa EU-maissa, erityisesti protektionismia ajavassa Ranskassa.