Trumpin Taiwan-hölinä ja Xin huoli Putinista on kylmäävää luettavaa ‒ varsinkin Kiovassa

Geopolitiikan tämänhetkisestä poljennosta kertoo paljon se, että maailman johtajat ravaavat nyt tiheään tahtiin Pekingissä. Viikonloppuna Donald Trump ja heti perään Vladimir Putin.

USA:n ja Kiinan johtajien huippukokouksessa ei kalisteltu kauppasodan sapeleita. Eikä kansainvälisten kriisien kanssa ajauduttu törmäyskurssille. Hyvä niin.

Kiinan Xi Jinping varoitti kyllä Taiwaniin viitaten Kiinan ja USA:n välisen sodan riskistä, mutta puhui silti uudesta ”rakentavasta strategisesta tasapainosta”. Se lienee jotain vähemmän ”kauhuun” perustuvaa kuin USA:n ja Neuvostoliiton välinen kylmän sodan aikana.

Eurooppalaisittain huolestuttavaa on se, että USA on nyt aneleva osapuoli. Kohti välivaalitappiota ajelehtiva Trump tarvitsee Xin apua selvitäkseen Iran-sotkustaan. Kiinan johtaja tietää sen, mutta ei hötky.

Donald Trump tarvitsee Kiinan Xin apua yrittäessään selvitä itse aiheuttamastaan Iran-sotkusta. Kuva: Timo Filpus

Myös Trumpin kaipaamien jättitilausten kanssa Xi jarruttelee. Mikään ei ilmeisesti ole varmaa ennen kuin Kiinan johtaja tietää varmasti saavansa USA:lta, mitä haluaa.

Xi puristaa Trumpilta takuita siitä, ettei USA pönkitä Taiwania sotilaallisesti eikä puutu peliin, jos saarivaltio liitetään voimakeinoin osaksi Kiinaa.

Periaatteessa Trump ei poikennut Yhdysvaltain viralliselta linjalta, mutta vain periaatteessa. Vierailun jälkeen hän uhosi käyttävänsä Taiwania painostuskeinona ajaessaan USA:n etua. Taiwanilaisissa se aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa. Kiinan johtaja kiittää.

Vielä ei tiedetä, mikä olisi Trumpin vaatima hinta siitä, että Xi saisi ottaa Taiwanin. Siis sen, mikä Kiinalle USA:n virallisen linjan mukaan kuuluu.

Trump vastaili toimittajien kysymyksiin paluulennolla Pekingistä. Kuva: ALEX WONG / AFP / Lehtikuva

Ukrainan ja Euroopan kannalta asetelma on huolestuttava.

Taiwan-hölinällään Trump käytännössä vahvistaa jo tiedetyn ja pelätyn linjansa: hänen johdollaan Putinin hyökkäyssota pysäytetään USA:n ja Venäjän, ei Ukrainan eikä Euroopan etu edellä.

Trump ei tiettävästi esittänyt Xille, Putinin valloitusretken mahdollistajalle, edes mitään toiveita Venäjän painostamisesta.

Financial Timesin mukaan Kiinan johtaja olisi todennut, että Putin voi vielä katua sotaansa. Ehkä se kertoi pikemminkin huolesta: Pekingiin saapuva ylin ystävä on pulassa.

Euroopan ja Ukrainan kannalta pahinta on se, että Trumpille tuo ylin ystävyys tuntuu sopivan oikein hyvin.

Euroopalla ei juuri ole sijaa Xi Jinpingin maalaamassa Kiinan ja USA:n välisessä uudessa strategisessa tasapainossa.  Kuva: Timo Filpus

Yhdysvaltain johtaja arvioi mielellään, kenellä on hyvät ja kenellä huonot kortit. Euroopalla ei pian ole kortteja lainkaan, jos sisäpolitiikan ryvettämät EU-johtajat tyytyvät vain seuraamaan sivusta suurvaltojen geopoliittista ja geotaloudellista peliä.