Pienillä kunnilla, joiden väkiluku kasvaa, on jotain yhteistä: Tässä menestysresepti

Suomessa on kaksi aluetta, joissa pienet kunnat kehittyvät vahvasti, kertoo konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro.

Nämä ovat Tunturi- ja Pohjois-Lappi sekä Pietarsaaren seutu.

MDI ennustaa tulevien vuosikymmenten väestönkehitystä. Kymmenisen kuntaa suurten kaupunkien ulkopuolella kasvattaa väkilukuaan.

Mikä on niiden menestysresepti?

Inaria, Kittilää, Kolaria ja Muoniota yhdistää matkailun tuoma lisä aluetalouteen.

Luonnoltaan poikkeukselliset kunnat houkuttelevat Aron mukaan muuttajia muualta Suomesta, etenkin suurilta kaupunkiseuduilta.

”Esimerkiksi Inari ja Kittilä saavat muuttovoittoa Helsingin seudulta. Pienet ja harvimmin asutut paikat kasvavat tiheimmin asutuista paikoista muuttavien kautta.”

Pienissä kunnissa muutaman kymmenenkin henkilön valinnoilla on merkitystä.

Pohjanmaalla puolestaan vajaan 20 000 asukkaan Pietarsaaren ympärille on kietoutunut vireä seutu, jossa on todella korkea työllisyysaste ja paljon yrityksiä.

Seudulla on muun muassa paperi- ja puuteollisuutta, elintarviketeollisuutta, purjeveneiden rakennusta ja alihankkijoita eri teollisuudenaloille sekä erikoistuneempaa maataloutta.

”Pienehköksi seuduksi se on aika moninainen, mikä tekee siitä elinvoimaisen ja joustavan.”

Pohjanmaan kunnat vetävät muuttajia ulkomailta muita samankokoisia kuntia enemmän. Työperäiset maahanmuuttajat jäävät, sillä töitä löytyy.

”Paikallinen elinkeinoelämä on tottunut työllistämään myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.”

Yleensä pienille paikkakunnille tulee maahanmuuttajia Virosta ja Ukrainasta. Pietarsaaren maahanmuuton rakenne kuitenkin muistuttaa Aron mukaan isompia kaupunkeja. Ukrainan ja lähimaiden lisäksi viime vuosina muuttajia on tullut esimerkiksi Intiasta, Filippiineiltä ja Vietnamista.

Kaksikielisistä kunnista ei Aron mukaan ole isoa muuttopainetta muualle maahan, sillä ruotsinkielinen väestö ei yleensä muuta paikkakunnalle, joka ei ole kaksikielinen.

”Se on pitovoimaetu, mitä monella muulla paikalla ei ole.”

Syntyvyys on Pietarsaaren seudulla Aron mukaan korkea. Luodossa se on erityisen korkea.

MDI:n väestöennusteen mukaan Luodon väkiluku kasvaa 28 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Ohi menee Suomessa vain Espoo, jossa väki kasvaa 30 prosenttia.

Syntyneiden määrään vaikuttaa Luodossa lestadiolaisuus.

”Pohjois-Pohjanmaalla on myös muutamia kuntia, joissa on samankaltaista ilmiötä, mutta hieman hillitymmässä määrin.”

Väestö kasvaa Suomessa myös suurten kaupunkien kehyskunnissa, kuten Liedossa, Mäntsälässä ja Kontiolahdella.

Kasvava kaupunki säteilee kasvua kehyskuntaan, mutta jos keskuskaupungilla menee huonosti, se painaa kehyskunnankin pakkaselle.

Kehyskunta voi Aron mukaan vaikuttaa väestönkasvuun pitkälti kilpailukykyisellä tonttitarjonnalla naapurikuntiin nähden.

Kehyskuntiin suuntaa isoista kaupungeista hyvätuloista, korkeasti koulutettua, työssä käyvää väkeä. Hyvät veronmaksajat janoavat isompia ja halvempia asuntoja.

Suuret kaupungit kasvavat Aron mukaan vuosi vuodelta vahvemmin maahanmuuton kautta. Helsingin, Espoon ja Vantaan lähes kaikki kasvu tulee ulkomailta.

MDI:n väestöennusteessa näkyy myös isojen kuntaliitosten vaikutus. Esimerkiksi Oulun ja Kuopion kasvua painaa iso liuta liitoskuntia, joiden väestö vähenee.

”Kouvolassakin liitosalueet menettävät väestöä nopeammin kuin keskuskaupunki”, kertoo Aro.

Poria ja Kouvolaa taas vetää alas se, että niissä ei ole omaa yliopistoa. Toisaalta Itä-Suomen pienet ikäluokat eivät riitä kasvattamaan yliopistokaupunkeja Joensuuta, Kuopiota ja Lappeenrantaa.

Kiinnostava esimerkki kasvavasta pienestä kunnasta on Aron mukaan Luhanka.

700 asukkaan kunta on onnistunut viime vuosina houkuttelemaan uusia muuttajia etenkin isommista kaupungeista.

Luhanka ja muun muassa Kustavi ovat saaneet vakituisen väestön määrän kasvuun panostamalla matkailuun ja mökkiläisiin.

”Se tuo paikalle tunnettavuutta ja kävijöitä ja voi mahdollistaa, että sinne muutetaan pysyvästikin asumaan. Monen paikan haaste on se, että kunnan olemassaoloa ei tunneta.”

Pieniä kasvavia kuntia yhdistävät Aron mukaan vahva aluetalouden tila, uudistuva ja kehittyvä elinkeinorakenne ja oma vetovoimatekijä, johon on panostettu.

Tunturi-Lapissa se on erityinen luonto, joka vetää matkailijoita ja muuttajia – Pietarsaaren seudulla vahva yrityselämä, jota maahanmuutto ruokkii.

”Tunturi-Lapin matkailuklusteri ei ole pudonnut sinne taivaasta, vaan omat vahvuudet on tunnistettu ja niihin on panostettu 90-luvulta lähtien. Nyt alueella menee todella hyvin.”

”Sijaintiin on vaikea vaikuttaa, mutta Pietarsaari ja Tunturi-Lappi osoittavat, että pieni koko ja syrjäinen sijaintikaan ei välttämättä tarkoita sitä, että väestökehitykselle ei voi tehdä mitään.”