Kim Enlund (vas.), Leon Wargh ja Jun Poudel purkivat energiaa pienten puolen käytävässä Storströmmenin päiväkodissa Luodossa ennen lukuhetkeä. Kuva: Päivi KarjalainenLuodolla on positiivinen ongelma
Kokkolan ja Pietarsaaren välissä sijaitsevan saaristokunnan väkiluku ylittää tänä vuonna 6 000 asukkaan rajan. Asukkaista peruskouluikäisiä on nyt 1 000.Tilaajalle”En tiedä, onko Suomessa toista kuntaa, jossa on tällainen ikärakenne. Meillähän ikäpyramidi on ihan oikeasti pyramidi ja se on oikein päin”, sanoo Luodon kunnanjohtaja Marcus Henricson.
Kokkolan ja Pietarsaaren välissä sijaitsevan saaristokunnan väkiluku ylittää tänä vuonna 6 000 asukkaan rajan. Asukkaista peruskouluikäisiä on nyt 1 000.
Konsulttitoimisto MDI:n väestöennusteen mukaan Luodon väkiluku kasvaa 28 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Ohi menee Suomessa vain Espoo, jossa väki kasvaa 30 prosenttia. Espoossa asukkaita on nyt 325 000.
Aleksander Englund esittelee kumisaappaitaan Storströmmenin päiväkodin eteisessä. Taustalla lastentarhanopettaja Ina Byggmästar ja Leona Granlund. Kuva: Päivi KarjalainenLuoto kasvaa 80 asukkaalla vuodessa.
Väkiluku on Henricsonin mukaan kasvanut hyvää tahtia viimeiset 20 vuotta. Keskeinen syy on korkea syntyvyys.
Lestadiolaisuuden rauhansanalaiseen liikkeeseen kuuluu reilu kolmannes kunnan asukkaista.
”Lestadiolainen liike on meillä vahva, mutta se ei ole enää ainoa syy kasvuun. Lestadiolaisuuskin muuttuu ajan mukana, perheiden koot ovat tulleet alaspäin.”
Paikallinen väestö laajemminkin pitää 3–5 lapsen perhettä hyvänä elämäntapa, kertoo Henricson.
”Lapset tuovat rikkautta elämään. Se ei ole enää kytköksissä pelkästään lestadiolaisuuteen, vaan näin ajatellaan myös laajemmin.”
Lastenhoitaja Victoria Ahlvik kaataa lisää maitoa Leon Warghille Storströmmenin päiväkodissa. Päivän ruokana oli kalakeittoa. Kuva: Päivi Karjalainen
Sosionomi Angelica Bodbacka, Väinö Rautakoski ja lastenhoitaja Victoria Ahlvik pienten puolen ruokailussa. Kuva: Päivi KarjalainenLasten iso määrä on Luodolle positiivinen ongelma – tilat eivät meinaa riittää.
”Rakennamme lisää kouluja ja päivähoidon tiloja, minkä ehdimme”, kertoo Henricson.
Luodossa on nyt neljä alakoulua, yksi yläaste ja seitsemän päiväkotia.
Varhaiskasvatukselle ja koulutukselle pitää tuoreen tilastrategian mukaan rakentaa uusia tiloja seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 22 miljoonalla eurolla.
”Tähän asti investoinnit on tehty kunnan omaan taseeseen. Nyt meidän pitää selvittää kaikki mahdolliset rahoitusvaihtoehdot ja toimintamallit. Kunnan ei välttämättä tarvitse omistaa kaikkia tiloja, vaan joku muuhan voisi rakentaa ne meille ja vuokrata.”
Haasteet ovat Henricsonin mukaan positiivisia, etenkin kun niitä vertaa moneen muuhun kuntaan, joissa kouluja on pakko laittaa kiinni ja pohdittavaa riittää siinä, mistä verorahat peruspalveluihin saadaan.
”Lapset ja nuoret ovat paikkakunnan tulevaisuus.”
”Rakennamme lisää kouluja ja päivähoidon tiloja, minkä ehdimme.”
Luoto saa myös muuttajia Suomen sisältä. Kunta tarjoaa esimerkiksi merenrantatontteja ja järvenrantatontteja.
”Olemme ihmisen kokoinen kunta, kaikki on lähellä ja helppoa. Paikallisyhteisö on turvallinen ja mukava”, kertoo Henricson.
Maahanmuuttoa rajoittaa se, että kunnassa ei ole juurikaan vapaita vuokra-asuntoja.
”Ottaisimme mielellämme enemmän pakolaisia vastaan, mutta se on vaikeaa, kun vuokra-asuntoja ei ole.”
Lastentarhanopettaja Ina Byggmästar lukee ennen ruokailua Pekka Töpöhäntä-kirjaa ja keskustelee siitä Aleksander Englundin, Rosanna Hagvikin ja Leona Granlundin kanssa. Kuva: Päivi KarjalainenPitkä ja kapea Luoto muodostuu 365 saaresta. Manner-Suomen ruotsinkielisimmässä kunnassa väestöstä 92 prosenttia on ruotsinkielisiä.
Kunnan työttömyys on Suomen matalin. Helmikuussa työttömien työnhakijoiden osuus oli 2,1 prosenttia työvoimasta, mikä tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä.
Rakenteeltaan Luoto on perinteinen maalais- ja saaristokunta: kunnan keskustaajamaa ympäröi joukko kyliä.
”Kasvua on ihan koko kunnan alueella. Se ei ole keskittynyt Luodon keskustaan tai Pietarsaaren rajalle.”
Luodon pohjoisosasta on 10 minuutin ajomatka Kokkolaan ja eteläosasta 10 minuuttia Pietarsaareen. Kehyskunta Luoto ei kuitenkaan Henricsonin mukaan ole.
”Luodossa on paljon yrityksiä. Täältä pendelöidään paljon sekä Pietarsaareen että Kokkolaan, mutta myös toisinpäin.”
Sudenkorento-ryhmällä on ollut Storströmmenin päiväkodissa herneprojekti, missä tutkittiin hernettä ja istutettiin myös herneet kasvamaan ikkunalaudalle. Kuva: Päivi KarjalainenKunnassa toimii muun muassa rakennus-, metalli-, työpaja-, vene-, ja henkilöstövuokrausyrityksiä sekä erikoistuneita alihankkijoita.
Esimerkiksi teknologiayritys Genero, burgeriketju Friends & Brgrs sekä Hetki-annossalaatteja valmistavalla Fresh Servant ovat kaikki Luotolaisten aloittamia yrityksiä, jotka kasvun myötä ovat lähteneet maailmalle.
Alueella elää Henricsonin mukaan vahva tulevaisuudenusko ja yrittäjähenki.
”Se on oikein leimallinen piirre paikallisessa mentaliteetissa. Täällä ei yksinkertaisesti jäädä työttömäksi, vaan keksitään jotain: soitetaan kaverille ja aletaan tehdä jotain autotallissa, ja siitä kasvaa sitten yritys.”
”Suomessa on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mut yleinen ongelmahan on se, että ne eivät yleisesti ottaen oikein haluakaan kasvaa. Meillä jo yrityksen perustamisvaiheessa tehdään selkeä kasvustrategia ja noudatetaan sitä kunnianhimoisesti ja kurinalaisesti.”
Lepohuoneessa valmistaudutaan päiväunille. Vasemmalta lastentarhanopettaja Ina Byggmästar, Lowa Kung, ylävuoteella Ana Slusnäs, Leona Granlund ja lastenhoitaja Emma Englund-Svenlin. Kuva: Päivi Karjalainen
Lepohuoneessa valmistaudutaan taaperoiden Muurahainen- eli Myran-ryhmän päikkäreille. Sosionomi Angelica Bodbacka valvoo lepotuolissa. Kuva: Päivi KarjalainenKurinalainen on myös kunnan suhde väestönkasvuun.
Verorahoituksen voi luottaa kasvavan, kun lapset varttuvat. Moni opiskelemaan lähtenyt nuori palaa Luotoon aikuisena veronmaksajana.
Uusia asuinalueita olisi kunnanjohtajan mukaan mahdollista kaavoittaa paljon aggressiivisemmin kuin nyt.
80 henkeä vuodessa eli 1,3 prosenttia asukasluvusta on Henricsonin mukaan kuitenkin kunnalle sopiva kasvutahti.
”Jos tuo ylittyy pitkällä aikavälillä, investointipaineet alkavat olla liian kovat. Emme pysty ylläpitämään korkeaa palvelutasoa.”
”Väestönkasvun maksimointi ei ole mikään itseisarvo.”
Yli 3 lasta naista kohti
Suomessa ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,3, kertoo Tilastokeskus. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25.
Vuosien 2021–2024 kokonaishedelmällisyysluku oli suurin Luodossa (3,64), Pyhännällä (3,52), Merijärvellä (2,81) ja Tyrnävällä (2,77).
Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa naisen elinaikanaan synnyttämien lasten laskennallista määrää.
Uusiutumisraja on 2,1 lasta naista kohti eli tällä tasolla väestö pysyisi Suomessa ennallaan pitkällä aikavälillä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
