Lasten määrä vähenee rajusti lähivuosina – ”tarkoittaa esimerkiksi sulkeutuvia kouluja”

Lasten määrä voi vähentyä jopa viidenneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana, ennustaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla. Ennuste kattaa vuodet 2026–2050 ja on ensimmäisen vain lapsiin keskittyvä väestöennuste.

Lasten väheneminen tarkoittaa, että lapsilla yhä vähemmän sisaruksia ja yhä useammalla on elossa olevia isoisovanhempia, sillä samaan aikaan elinikä pitenee. Minne lapsia syntyy vaikuttaa puolestaan lasten arkeen ja mahdollisuuksiin.

"Keskustelu väestönkehityksen vaikutuksista on painottunut vahvasti aikuisväestöön. Pohdinta siitä, millaista on olla lapsi ikääntyvässä Suomessa, on vasta aluillaan”, Itlan toimitusjohtaja Katri Vataja sanoo tiedotteessa.

Väestöennuste teki Washingtonin yliopiston tutkijoiden kehittämällä ennustemallilla väestötieteen tohtori Aapo Hiilamo Estimandi Oy:stä.

Lasten määrän väheneminen on hyvin todennäköistä kaikkialla muualla paitsi Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Esimerkiksi Kainuussa lasten määrän arvioidaan vähenevän 11 000 lapsesta noin 7 000–8 000 lapseen vuonna 2035 ja 5 000–11 000 lapseen vuonna 2050.

"Lapsiväestön mahdollinen kasvu sijoittuu muuttovoittoalueille. Muilla alueilla lasten väheneminen tarkoittaa esimerkiksi sulkeutuvia kouluja ja perhekeskuksia", kertoo Hiilamo.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2025 lopussa reilu miljoona alle 18-vuotiasta lasta. Vuonna 2035 lapsia on todennäköisesti 810 000–970 000 ja vuonna 2050 0,7–1,2 miljoonaa.

Syntyvyyden lisäksi lasten määrään vaikuttaa maahanmuutto. Maahanmuuttajat ovat usein nuoria aikuisia ja lapsia.

Syntyvyyden lasku ja eliniän piteneminen vaikuttavat perherakenteisiin. Sisarusten ja serkkujen määrä vähenee entisestään.

”Vuonna 1900 kymmenvuotiaalla lapsella oli keskimäärin 2,8 sisarusta, vuonna 2024 luku oli 1,5”, Hiilamo kertoo.

Vuonna 2025 sisaruksia on 1–1,4.

Kun kuolleisuus pienenee, yhä useammalla lapsella tulee olemaan isoisovanhempia.

”Kehitys tarkoittaa toisaalta myös sitä, että lasten isovanhemmilla voi olla entistä suurempi hoivavastuu koska he ottavat vastuuta sekä lastenlapsistaan että omista vanhemmistaan", Hiilamo pohtii.

Vataja huomauttaa, että vaikka lasten hyvinvointia edistävät uudistukset tehtiin aikana, jolloin lapsia oli paljon, lasten oikeuksia tai heihin kohdistuvia resursseja ei saa heikentää.

”Päinvastoin, se haastaa tekemään entistä tietoisempia ja rohkeampia valintoja lasten ja nuorten tulevaisuuden puolesta."

Otsikkoa muutettu 3.2. kello 9.21