Lukiokatoa ei voi estää, sanoo ministeriö – lapset vähenevät ja ulkomaalaisilta opiskelijoilta peritään pian maksu
Lasten määrä vähenee ja sitä myöten myös oppilaitosten määrä, sanoo ministeriö.Tilaajalle
Sysmän lukion 46 opiskelijasta tällä hetkellä 12 on kotoisin Aasiasta. He ovat tärkeitä lukion jatkumiselle. Kuva: Sanne KatainenPienten kuntien lukioita ei voi pelastaa oikein millään.
”Kysehän on siitä, että lasten määrä vähenee ja on vähentynyt näissä kunnissa jo ennen lukioikää. Jos paikkakunnalla ei ole enää koulutettavia ihmisiä, onko siellä mielekästä ylläpitää oppilaitostakaan?”
Näin tilanteen näkee opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Petri Lempinen.
Lukioikäisiä on Lempisen mukaan 2030-luvulla neljännes vähemmän kuin vuonna 2010. Luonnollinen väestönkasvu on keskittynyt isoihin kaupunkeihin ja muutamiin yksittäisiin kuntiin.
MT kertoi perjantaina (MT 19.12.) esimerkin Sysmän lukiosta, jossa iso osa opiskelijoista on aasialaisia. He ovat opiskelleet kotimaissaan suomea ja tulleet tänne lukioon, koska Suomi kiinnostaa heitä maana ja suomen- ja ruotsinkielinen lukio-opetus on ollut maksutonta.
Ilman heitä monen muunkin pienen lukion toiminta olisi epävarmaa.
”Jos Suomen ajattelu on, että tuomme lapsia muista maista, kuinka kestävällä pohjalla olemme?”
Lempinen suhtautuu lähtökohtaisesti penseästi ulkomaalaisten nuorten houkuttelemiseen Suomeen.
”Jos Suomen ajattelu on, että tuomme lapsia muista maista, kuinka kestävällä pohjalla olemme?”
Suomeen tulleet nuoret osaavat kuitenkin suomea, aikovat jatko-opiskella täällä ja jäädä Suomeen veronmaksajiksi. Lisäksi heidän kasvatuksensa lukioikään saakka on maksanut joku muu.
”Aika suurista summista puhutaan lukiokoulutuksessakin”, Lempinen vastaa.
”Tämä on melko uusi eli 2020-luvulla syntynyt ilmiö. Nyt pitää säästää kaikesta, ja valtion menoista kymmenen prosenttia katetaan velkarahalla. Eduskunta on lain hyväksynyt.”
Laki tarkoittaa, että Suomi alkaa periä lukukausimaksua EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevilta toisen asteen opiskelijoilta ensi lukuvuodesta lähtien.
”Tämä ei ole mitään hyväntekeväisyyttä.”
”Tämä ei ole mitään hyväntekeväisyyttä, ja opiskelijoiden tuonti on ollut varmaankin hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Jos nuoret haluavat tulla Eurooppaan laadukkaan koulutuksen perässä, se on jatkossakin mahdollista. Valtaosa maksaa siitä todella paljon jo nyt.”
Lukiolaisten kielikursseja lähtömaissaan on järjestänyt muun muassa yrittäjä Peter Vesterbackan Finest Future -yritys.
”Seuraava hallitus joutuu määrittämään, millaisilla rakenteilla koulutusta järjestetään.”
Lempinen huomauttaa, että kaikkien julkisten palveluiden tuottaminen tulee muuttumaan, perusopetus ja toinen aste siinä mukana.
”Tämä on iso kysymys. Seuraavien vaalien jälkeen aloittava hallitus joutuu määrittämään, millaisilla rakenteilla koulutusta järjestetään.”
Suomessa on tällä hetkellä 377 lukiota, viidennes vähemmän kuin 25 vuotta sitten.
”Varmasti lukiot vähenevät edelleen. Opetus edellyttää jatkossa työnjakoa ja yhteistyötä.”
Lukiot voivat yhdistyä tai olemassa olevat antaa toisille verkon kautta etäopetusta. Toisen asteen opiskelijoilla ei ole lakisääteistä kilometrirajaa koulunkäynnille.
”Varmasti lukiot vähenevät edelleen.”
Kuntien lukiokoulutuksen rahoitukseen vaikuttavat toteutuneet kustannukset, opiskelijamäärä ja koulutuksen järjestäjän sijainnin syrjäisyys.
Kolmansista maista tulevien opiskelijoiden jatkossa maksama summa lukio-opetuksesta vastaisi lukiokoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa.
Lempisen mukaan yli puolet peruskoulun päättävistä nuorista hakeutuu lukioon ja yleisimmin siellä, missä on korkeakoulutettuja perheitä eli kaupungeissa.
”Tarkoitus on, että jatkossakin asuinpaikkakunnasta huolimatta opintoja jatketaan peruskoulun jälkeen toisella asteella.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
