Kansa haluaa omakotitaloon, mutta poliitikot pakkaisivat ihmiset kerrostaloihin kuin sillit

Sitä ei käy optimistinkaan kiistäminen, että pitkään jatkunut maan sisäinen muuttoliike samoin kuin viimeaikaiset väestöennusteetkin ennakoivat maaseudulle ja maakuntiin kovia aikoja. Vuosikymmenien kaupungistumiskehitys on jatkunut pandemian aiheuttamaa hetkellistä käännettä lukuun ottamatta. Oman lisänsä kehitykseen tuo alhainen syntyvyys, joka tekee väestökehityksestä mollivoittoista monilla muuttoliikkeestä hyötyneilläkin alueilla. Kun sekä julkinen että yksityinen sektori reagoivat kehitykseen keskittämällä palveluita yhä voimakkaammin, kierre on vaarassa syventyä entisestään.

Kaupungistumisen puolesta voimakkaasti puhuvat poliitikot ja taloustieteilijät näkevät kehityksen kertovan ennen muuta ihmisten toiveista ja halusta. Tuorein esimerkki on vihreiden Atte Harjanne, joka totesi MT:n haastattelussa ihmisten nimenomaisesti toivovan kaupunkiasumista (MT 29.9.).

Tässä ajatuskulussa asuntojen kysynnän ja sen aiheuttamien korkeiden hintojen sekä ihmisten toiveiden välille vedetään suoraviivaisesti syy-seuraussuhde. Samalla sivuutetaan niiden ihmisten tilanne ja tunteet, jotka eivät tee ratkaisuaan omasta tahdostaan vaan käytännön pakosta: työn tai opiskelupaikan perässä tai siksi, että väen vähetessä välttämättömät palvelut karkaavat aiemmassa asuinpaikassa saavuttamattomiin.

Jonkinlaista osviittaa ihmisten toiveista antavat ainakin perjantaisin kaupungeista maaseudulle virtaavat autojonot ja täpötäydet junat – kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti pilviin karkaavine lippuhintoineen.

Mielenkiintoisen viestin sisältää myös S-pankin tiistaina julkaiseman Kodin ja asumisen ilmiöt 2025 -tutkimuksen tulos, jonka mukaan ensiasunnon ostoa pohtivien yleisin haave on omakotitalo. Omakotitalon ostaisi ensiasunnokseen neljäkymmentä prosenttia vastaajista. Erityisen suuri haave omakotitalo on kyselyn kahdelle nuorimmalle ikäryhmälle eli 18–25- ja 26–35-vuotiaille, joista omakotitalohaaveilijoiden osuus on peräti puolet. Kerrostaloa pitää parhaana ensiasuntoa vain 12 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kaikkein vähiten kerrostalosta haaveilevat nimenomaan nuorimmat vastaajat.

Kaupunkiasumista voi toki olla myös omakotitalossa, mutta tehokkuutta ja tiivistä rakentamista korostavan urbanismin näkökulmasta sekin on ei-toivottavaa. Kasvavien kaupunkien tiivistäessä asuinalueitaan luonnonläheisyyttä kaipaavien elintila käy yhä ahtaammaksi. Kynnelle kykenevien katseen se voi nopeasti kääntää kohti maaseutua, jossa omakotitaloja riittää eivätkä neliöhinnatkaan pakota tukien varaan ja nälkäkuurille.