Vihreä kansanedustaja Atte Harjanne on kaupungistumisen näkyvä puolestapuhuja. Kuva: Lari Lievonen
Voidaanko maaseutu ennallistaa luonnontilaan, kun kaikki muuttavat kaupunkeihin? Vihreät poliitikot eri linjoilla
Kansanedustajan mukaan Suomi on tulevaisuudessa paljon köyhempi maa, jos kaupungistumisen hyötyjä ei ulosmitata täysimittaisesti.
Vihreät vaikuttajat Silja Keränen ja Atte Harjanne ovat eri linjoilla aluepolitiikasta. Kuva: Miska Puumala, Esa-Pekka Mattila / VihreätKonsulttitoimisto MDI julkaisi toissa viikolla väestöennusteen, jossa ennustettiin suuren osan Suomesta menettävän merkittävän osan väestöstään. Konsulttitoimiston mukaan vain muutama suurempi kaupunkiseutu kasvattaisi Suomessa väestöään vuonna 2050.
Helsinkiläinen vihreä kansanedustaja Atte Harjanne totesi tuoreeltaan MDI:n väestöennusteen julkistamisen jälkeen, että laajoja alueita Suomesta voisi ennallistaa luonnontilaisiksi, kun yhä harvempi asuu maalla ja entistä useampi kaupungeissa.
”Väestön keskittyminen ei ole ainoastaan haaste vaan myös mahdollisuus. Se antaa tilaa ennallistaa ja suojella luontoa. Se mahdollistaa huomattavasti kustannus- ja resurssitehokkaamman liikennejärjestelmän”, Harjanne toteaa tiedotteessaan.
”Taloustieteellinen data tukee sitä, että kaupungeissa tuottavuus paranee ja kasautumishyötyjä on.”
Harjanne kommentoi MT:lle, ettei näe MDI:n ennusteen kaltaisessa kaupungistumistrendissä hidastumisen merkkejä.
”Kaupungistuminen on trendi, jonka kääntymisestä ei ole mitään merkkejä ja sitä ajaa ihmisten omat valinnat. On hieno juttu, että osa haluaa asua haja-asutusalueilla, mutta useimmat ihmiset haluavat asua kaupungeissa”, Harjanne sanoo.
Puhut kaupungistumisen tuottavuutta edistävästä vaikutuksesta. Voivatko ihmiset olla tuottavia pikkukaupungeissa tai maaseudulla?
”Voivat he toki olla tuottavia. Mutta taloustieteellinen data tukee sitä, että kaupungeissa tuottavuus paranee ja kasautumishyötyjä on. Työmarkkinat ovat tehokkaammat ja ideat kulkevat vilkkaammin”, Harjanne perustelee.
Kansanedustajan mukaan Suomi on tulevaisuudessa paljon köyhempi maa, jos kaupungistumisen hyötyjä ei ulosmitata täysimittaisesti.
”Korkeampi tuottavuus näkyy myös palkkoina. Mitä ostovoimaisempi ja isompi porukka on ympärillä, sitä helpompaa on tuottaa palveluitakin.”
”Mitä ostovoimaisempi ja isompi porukka on ympärillä, sitä helpompaa on tuottaa palveluitakin.”
Aluetutkija ja Helsingin yliopiston professori Sami Moisio luonnehti MDI:n ennustetta epätieteelliseksi ja monin tavoin ongelmalliseksi, koska siinä tulevaisuutta ennustetaan viime vuosikymmenten kehityksen perusteella – ikään kuin kehitys jatkuisi samanlaisena hamaan tulevaisuuteen.
Moision mukaan on maailmassa siirrytty uuteen geopoliittiseen talouteen, jossa kansainväliset keskinäisriippuvuudet purkautuvat. Eurooppa pyrkii korkeaan omavaraisuuteen, aina luonnonvaroista korkeimpaan jalostusasteeseen saakka.
Professori Moision mukaan tämä kehitys tarjoaa maakunnille paljon uusia mahdollisuuksia.
Myöskään vihreiden Harjanne ei poissulje näitä mahdollisuuksia.
”Se trendi on todellinen myös. Jos jollain alueella on vaikkapa hyvät energiavarat tai puhdasta vedyntuotantoa, sinne voi tulla uusia nousun ajureita. Myös mineraalipuolella voi tapahtua asioita”, Harjanne sanoo.
”Mutta on vaikeaa nähdä, että se sinänsä tukisi hajautetumpaa yhdyskuntarakennetta”, Harjanne kuittaa.
Kansanedustaja nostaa esimerkiksi Ruotsin.
”Ruotsissa ollaan huomattavasti edellä meitä kaupungistumisessa, mutta uutena kasvualueena myös pohjoinen vetää hirveästi porukkaa. Mutta maakunnissa tapahtuva uusi teollisuustuotanto ei käännä kaupungistumista tai poista siitä saatavia kasautumishyötyjä”, Harjanne summaa.
Vihreä puolueaktiivi, maaseutu- ja erävihreiden varapuheenjohtaja Silja Keränen kuvattuna Vaara-Kainuun jylhissä maisemissa Ristijärvellä. Kuva: Miska PuumalaMaaseutu- ja erävihreiden varapuheenjohtaja, kajaanilainen Silja Keränen ei allekirjoita puoluetoverinsa Harjanteen kaikkia näkemyksiä.
”Professori Moision tapa hahmottaa tilannetta ja kokonaisuutta sekä siitä ennakoitavaa tulevaisuutta vastaa paljon enemmän minun ajatusmalliani, kuin Harjanteen kommentit asiassa”, Keränen sanoo.
Keränen huomauttaa, että esimerkiksi Kainuussa on ollut viime vuosina havaittavissa merkittävää taloudellista vireyttä.
”Puhutaan kaupungistumisen kasautumishyödystä, kriittisestä massasta ja vastaavista, jotka toki ovat todellisia asioita. Mutta niin vain Kainuun aluetalous on kasvanut viime vuosina kaikista maakunnista eniten. Lisäksi maakunta on selvästi muuttovoittoinen”, Keränen huomauttaa.
”Eli talouden dynamiikka on huomattavasti moniulotteisempi ja monimutkaisempi asia kuin vain se, että miten tiiviisti ihmiset asuvat.”
”Tänne maalle mahtuu sekä enemmän ihmisiä että enemmän luonnon kannalta arvokkaita alueita.”
Keräsen mukaan luonnon ennallistamista maaseutualueilla voisi kyllä tehdä enemmänkin.
”Tänne maalle mahtuu sekä enemmän ihmisiä että enemmän luonnon kannalta arvokkaita alueita. Kannattaa muistaa, että Suomen uhanalaisin luontotyyppihän on maatalouden perinnebiotooppit. Ne ovat maaseudulla ja niiden ylläpitämiseen tarvitaan ihmisiä.”
Talouden ja tuottavuuden lisäksi pitäisi puhua riittävästi myös elämän mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä, maaseutuvihreä toteaa.
”Olen Kajaanista kotoisin, mutta asunut välillä Singaporessa ja Helsingissä. Voin sanoa, että pikkukaupungissa elämänlaatu on kyllä hirveän hyvä. Täällä jää paljon enemmän aikaa muuhun, kun työmatkat eivät kestä kauan. Ja luonto on lähellä ja äärellä.”
- Osaston luetuimmat
