• Puolueaktiivi: Vihreissä on tästä syystä tilausta aluepolitiikalle ‒ ”Mutta onko riittävästi, sen aika näyttää”

    Silja Keränen pitää luonnollisena, että ihmiset kiinnittävät ensisijaisesti huomiota asioihin, jotka tapahtuvat heidän omassa välittömässä elinpiirissään. Vihreissä monet puolueaktiivit ovat kaupunkilaisia.
    Kajaanilainen Silja Keränen pitää sinnikkäästi esillä maaseudun asiaa niin puolueessaan vihreissä kuin laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
    Kajaanilainen Silja Keränen pitää sinnikkäästi esillä maaseudun asiaa niin puolueessaan vihreissä kuin laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kuva: Miska Puumala
    Uutiset|Politiikka
    25.9.202508:00
    Jukka Koivula

    Kajaanilainen vihreä puolueaktiivi Silja Keränen sai kesäkuussa karvaasti pettyä, kun puoluekokousväki äänesti hänet ulos puolueen varapuheenjohtajan paikalta Hämeenlinnan puoluekokouksessa.

    Keränen piti kampanjassaan ja varapuheenjohtajana toimiessaan aktiivisesti esillä muun muassa aluepoliittisia ja maaseudun teemoja.

    Onko vihreissä tilausta aluepoliittiselle linjalle, kun sait lähtöpassit puoluejohdosta, Silja Keränen?

    ”Tuoreeltaan tietysti harmitti tosi paljon kun putosin. Pidän erittäin tärkeänä, että meillä olisi puolueessa toimijoita ja näkyvyyttä koko maassa, eikä vain suurimmissa kaupungeissa”, Keränen muotoilee.

    Kajaanilaisen mukaan kiinnostus aluepolitiikkaan on kaikesta huolimatta ollut vihreissä nousussa viime vuosina.

    ”Erityisesti Itä-Suomen vaikeasta tilanteesta on puhuttu meillä viime aikoina paljon. Lisäksi haastava turvallisuuspoliittinen tilanne nostaa esimerkiksi huoltovarmuuden teemoja aiempaa enemmän esille”, Keränen sanoo.

    ”Näen kyllä, että myös maakuntien asioille on vihreissä tilausta. Mutta onko riittävästi ja mihin tuulet puhaltavat, sen aika näyttää”, hän pohtii.

    ”Myös maakuntien asioille on vihreissä tilausta. Mutta onko riittävästi ja mihin tuulet puhaltavat, sen aika näyttää.”

    Silja Keränen

    Keränen pitää luonnollisena, että ihmiset kiinnittävät ensisijaisesti huomiota asioihin, jotka tapahtuvat heidän omassa välittömässä elinpiirissään.

    ”Joku asuu maaseudulla ja joku toinen asuu kaupungin keskustassa. Totta kai taustat vaikuttavat siihen, mitä asioita eniten pidetään esillä. Ja vihreissä on paljon puolueaktiiveja, joilla on kaupunkilaistausta.”

    Toisaalta puolueen sisällä toimii myös aktiivinen Maaseutu- ja erävihreiden yhdistys, jossa on noin 150 jäsentä.

    ”Nostamme aktiivisesti keskusteluun puolueen sisälle maaseudun ja maakuntien kannalta tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja”, yhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva Keränen kertoo.

    Tuoreeltaan Maaseutu- ja erävihreät ovat ottaneet kantaa muun muassa kaksoiskuntalaisuuden edistämiseen määrittelemällä lainsäädäntöön toissijainen kotikunta, maaseudun kehittämisen rahoituksen turvaamiseen, maa- ja metsätalouden kestävään kehittämiseen sekä Itä-Suomen huomioimiseen erilaisin keinoin.

    Silja Keränen viettää aikaansa kainuulaisella maaseudulla. Syyskuussa hän osui kuvattavaksi Kainuun vaaramailla Ristijärvellä.
    Silja Keränen viettää aikaansa kainuulaisella maaseudulla. Syyskuussa hän osui kuvattavaksi Kainuun vaaramailla Ristijärvellä. Kuva: Miska Puumala

    Euroopan unionin maatalous- ja koheesiorahoitukseen on odotettavissa merkittäviä muutoksia, kun Ursula von der Leyenin johtama komissio rukkaa rahoituskriteereitä uusiksi.

    Silja Keräsen mielestä on olennaista, että Suomen aluetukien saannille tärkeä harvan asutuksen kriteeri säilytetään jatkossakin.

    ”Olen surullinen tai järkyttynyt kun näyttää siltä, että EU-tasolla koheesiopolitiikan taustaa, syytä ja tavoitteita ei joko ymmärretä tai ei nähdä tärkeänä. Koheesiopolitiikan ideanahan on, että se on alueiden sosiaalipolitiikkaa, jonka turvin varmistetaan, että kaikki alueet pysyvät mukana.”

    ”Olen surullinen tai järkyttynyt kun näyttää siltä, että EU-tasolla koheesiopolitiikan taustaa, syytä ja tavoitteita, ei joko ymmärretä tai ei nähdä tärkeänä.”

    Silja Keränen

    Kajaanilainen katsoo, ettei rahaa pidä siirtää koheesiorahoituksesta suoraan puolustukseen.

    ”Nythän on virinnyt sellaista keskustelua. Mutta kun ajatellaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, niin sen kannaltahan on aivan keskeistä, että Itä- ja Pohjois-Suomessa on ihmisiä, työtä, infraa ja vireitä alueita.”

    Suomen EU:sta saaman maataloustukirahoituksen turvaaminen on Keräsen mielestä niin ikään tärkeää.

    ”Ajattelen, että on tärkeää tunnistaa turvallisuuspoliittinen ulottuvuus ruuantuotannossa. Maatalouden edellytykset täytyy turvata myös Itä- ja Pohjois-Suomessa”, Keränen teroittaa.

    Vihreät ei ole vielä puolueena muodostanut virallista kantaansa EU:sta Suomelle maksettaviin alue- ja maataloustukiin.

    Lisää aiheesta
    • Maaseutu- ja erävihreiden entinen puheenjohtaja Silja Keränen (kuvassa vasemmalla) ja nykyinen puheenjohtaja Minna Hölttä osallistuvat vihreiden puoluekokoukseen Hämeenlinnassa.

      Erä | Näin maaseutuvihreät ratkaisisivat susiongelman ‒ selvä kanta metsien käyttöön

    • Mhy-valtuustossa vaikuttava etämetsän­omistaja arvostaa metsän­hoitoyhdistysten työtä. ”Useampien yhdistysten kannattaisi palkata kokoaikainen luonnonhoidon asiantuntija”, Silja Keränen katsoo.

      Metsäpolitiikka | ”Valtion pitäisi osallistua suojakaistojen kustannuksiin”, sanoo vihreiden varapuheenjohtaja Silja Keränen

      Tilaajalle
    • Pekka Haaviston mukaan metsät ovat tehokkain tunnettu tapa poistaa ilmakehästä hiilidioksidia.

      Haavisto hallituksen hakkuutavoitteista: "Metsää hakataan aivan liikaa"

    • Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen veti maaseutu- ja erävihreiden eduskuntavaaliehdokkaiden paneelikeskustelua Hartolassa tänään lauantaina. Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto osallistui paneeliin.

      Maaseutuvihreät lisäisivät puurakentamista, mutta eivät metsien käyttöä – "Miksi Suomen metsistä tehdään vessapaperia Kiinaan?"

    Artikkelin aiheet
    Silja Keränen
    Vihreät
    aluepolitiikka
    maaseutu
    EU:n koheesiopolitiikka
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa