Atria myy valikoiduissa myymälöissä possun sisä- ja ulkofilettä ja mahaa Purerare-nimellä. Kuva: Eija Mansikkamäki
Japanin suhde Suomeen on erittäin hyvä, mutta ruokavienti saarivaltioon voisi olla suurempaakin
Suomen Nato-jäsenyys on lisännyt Japanin kiinnostusta yhteistyöhön turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.Tilaajalle
Suomen suurlähetystö toimii Tokiossa entisellä kauppias- ja työläisalueella ja entisessä hotellissa, Henna Knuuttila kertoo. Nyt alueella on muitakin lähetystöjä. Kuva: Eija Mansikkamäki”Suomen ja Japanin kahdenväliset suhteet ovat erittäin hyvät, läheiset ja ongelmattomat”, sanoo edustuston päällikön sijainen Henna Knuuttila Suomen suurlähetystössä Tokiossa.
”Olemme samanmielisiä, painotamme kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittamista emmekä hyväksy, että tasapainoa koetetaan horjuttaa voimakeinoin. Sekä Japani että Suomi ovat Ukrainan vahvoja tukijoita.”
Venäjän ja Kiinan sotilaallinen aktiivisuus on herättänyt kysymyksen, voisiko Ukrainan kohtalo toistua Itä-Aasiassa.
Suomella ja Japanilla on vuodelta 2016 poliittinen julistus strategisesta kumppanuudesta. Tammikuussa 2024 ulkoministeri Kamikawa julkisti Suomessa uuden Pohjoismaiden-aloitteen, joka koskee turvallisuuspolitiikkaa, arktisia asioita, vihreää siirtymää, digitaalisuutta sekä tasa-arvoa.
Myös Suomen hallitusohjelmassa sanotaan, että ”suurvaltakilpailun riskienhallinta puoltaa uudenlaista panostamista samanmielisiin kumppaneihin, kuten Australiaan, Etelä-Koreaan, Japaniin ja Kanadaan”.
Tämä tarkoittaa yhteistyön tiivistämistä muuallakin kuin kaupassa ja investoinneissa.
”Suomen Nato-jäsenyys on lisännyt Japanin kiinnostusta yhteistyöhön turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, ja japanilaisia kiinnostavat esimerkiksi väestönsuojelutoimemme”, Knuuttila kertoo.
Yhteistyö nojaa ennen kaikkea kauppaan.
Suomi ja Japani solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1919 eli 105 vuotta sitten. Yhteistyö nojaa ennen kaikkea kauppaan. Japani on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani Euroopan ulkopuolella ja toiseksi tärkein Aasiassa.
Suomalaisyrityksillä on Japanissa 43 tytäryhtiötä ja 2 000 työtekijää, japanilaisilla Suomessa 124 tytäryhtiötä yli 10 000 työntekijää.
Vuonna 2019 solmittu EU:n ja Japanin välinen kauppasopimus (EPA) on poistanut tulleja ja lisännyt kauppaa, kertoo ensimmäinen lähetystösihteeri Niina Väisänen.
Suomen vienti Japaniin oli vuonna 2022 noin 2,3 miljardia euroa ja tuonti vajaan miljardin. Suomi vei etenkin raaka-aineita, kuten puutavaraa, metalleja ja metallitavaroita, kemianteollisuuden tuotteita, koneita ja laitteita sekä metsäteollisuuden tuotteita.
Japanista tuodaan moottoreita, teollisuuden koneita, sähkölaitteita ja kulkuvälineitä.
Suomen ruokaviennin arvo on vielä toistaiseksi pieni, 31 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kasvussa. Japani tuo ison osan ruoastaan, ja Suomen myyntivaltteja ovat vahvat mielikuvat laadusta, puhtaudesta ja terveellisyydestä.
Suomesta viedään Japaniin muun muassa sian- ja siipikarjanlihaa, juustoa, maitojauhetta, suklaata sekä marjapakasteita ja myllytuotteita.
Suomalainen naudanliha sai myyntiluvan Japanin tiukasti säännellyille markkinoille joulukuussa 2022 vuosien neuvottelun tuloksena.
”Lupa on tunnustus suomalaiselle elintarviketurvallisuudelle sekä hormonittomuudelle ja antibiootittomuudelle”, Väisänen kertoo.
”Vienti on vasta alkamassa, mutta esimerkiksi naudan kielelle näemme markkinoita, sillä sitä syödään Japanissa paljon.”
Myös alkoholi- ja mehuvalmisteissa voi piillä vientipotentiaalia.
Suomesta japanilaisia kiinnostavat myös neuvolat ja äitiyspakkaukset, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä design, sauna, Muumit ja mölkky.
Kaikilla Atrin possutuotteilla on tässä kaupassa sama hinta: 13–16 euroa kilolta. Myyntivaltteina ovat kasvuhormonittomuus ja antibiootittomuus. Kuva: Eija Mansikkamäki- Osaston luetuimmat
