
”Se mitä tapahtuu tänään Euroopassa, voi tapahtua huomenna Itä-Aasiassa.”
Japanin ulkoministeriön ja puolustusministeriön edustajat toistavat suomalaistoimittajalle mielellään tätä lausetta ja kertovat pääministeri Fumio Kishidan sanoneen sen vuosi sitten. Niin hän sanoikin, mutta hieman aiemmin myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg herrojen yhteisessä tiedotustilaisuudessa Tokiossa.
Yhtä kaikki, lausahdus sisältää perustelun sille, miksi Japani vahvistaa nyt rajusti puolustustaan. Budjetti tuplataan 68,7 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2027 saakka.
Se tekee kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta eli saman, mitä Nato edellyttää jäseniltään.
Rahalla vahvistetaan puolustusta ja muun muassa rannikkovartiostoa. Japani hävisi toisen maailmansodan ja siltä kiellettiin sota- tai hyökkäysvalmius. Itsepuolustusjoukkojen vahvuus on noin 230 000 ja ne ovat vapaaehtoiset.
Japani on pinta-alaltaan suunnilleen Suomen kokoinen, mutta maassa on 125 miljoonaa asukasta, se on 3 000 kilometriä pitkä ja 1 600 kilometriä leveä sekä koostuu viidestä pääsaaresta ja 14 000 pienemmästä.
Venäjä ja Japani eivät koskaan allekirjoittaneet rauhansopimusta toisen maailmansodan jälkeen.
Japanin huoli turvallisuudestaan on kasvanut. Huolta aiheuttavat Kiina, Venäjä ja Pohjois-Korea, jotka ovat epädemokraattisia, ja joilla on ydinaseita. Pohjois-Korealla ydinaseita on vastoin YK:n sopimuksia.
Huoli konkretisoituu saarikiistoissa.
Japani antautui sodan jälkeen Potsdamin julkistuksen perusteella, mutta neuvostojoukot miehittivät vielä sen jälkeen Hokkaidon pohjoispuolella lähinnä Japania olevan Kunashirin ja kolme muuta saarta.
Japanilaiset asukkaat lähtivät saarilta, mutta ikävöivät yhä sukuhautojaan ja koko maa kalastusvesiään.
Alueraja on epäselvä, sillä Venäjä ja Japani eivät koskaan allekirjoittaneet rauhansopimusta sodan jälkeen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan katkaisi neuvottelut.
Tammikuussa 2024 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti aikovansa vierailla saarilla, ja hiljattain entinen presidentti Dmitry Medvedev kehotti japanilaisia ”samuraita” tappamaan itsensä ”perinteisin menetelmin”, ellei Venäjän tarjoama sovinto kelpaa. Kehotus oli vastaus pääministeri Kishidan rauhantoiveisiin.
Kiina taas pyrkii horjuttamaan valtasuhteita Etelä- ja Itä-Kiinan merillä. Se on lähestynyt esimerkiksi Japanin Senkaku-saaria viime vuosina yhä useammin eli jo lähes päivittäin ja yhä suuremmilla aluksilla.
Japani on lisännyt ja uusinut laivastoaan, jotta voi hoitaa aluevalvontaansa uskottavasti.
Demokraattinen Etelä-Korea taas väittää omikseen Japaninmerellä sijaitsevia Takeshiman saaria.
Tokiossa on erityinen Kansallinen alue- ja suvereniteettimuseo, joka todistaa kuvin ja asiakirjoin, että kaikki kiistellyt saaret ovat aina kuuluneet Japanille ja muiden kiinnostus on herännyt vasta hiljattain.
Saarikiistat saattavat tuntua mitättömiltä, mutta Japani näkee niissä suuren vaaran.
Saarikiistat saattavat tuntua mitättömiltä, mutta Japani näkee niissä suuren vaaran. Pienikin kärhämä voisi levitä laajemmaksi yhteenotoksi. Ydinsodaksi? Sitä ei sanota ääneen.
Japanin hallinto kuvaa suomalaistoimittajalle, kuinka Kiina hivuttautuu, koettelee rajoja ja tunkee syvemmälle. Kiinan puolustusbudjetti on salainen, eikä sen aikeista saa selvää. Huhujen mukaan Kiina on ostanut Japanista jopa vuoria, ehkä vesivarojen haalimiseksi.
Merialueiden kiristynyt tilanne huolestuttaa myös siksi, että Japani on hyvin riippuvainen tuontiruoasta.
Kiina on laajentanut ripeästi meri- ja ilmavoimiensa toimintaa. Japanin talousalueelle on lentänyt sekä Kiinan että Pohjois-Korean ohjuksia, ja Kiinan ja Venäjän pommikoneet ovat harjoitelleet useasti yhdessä vuodesta 2019 ja sota-alukset vuoden 2021 jälkeen.
Kiina on kärhämöinyt alueen muidenkin saarivaltioiden kanssa, ja saanut osan niistä kääntymään kumppanikseen. Erityistä huolta herättää Kiinan mahdollinen Taiwanin miehitys. Japani tukeekin pontevasti Ukrainaa, etteivät epädemokratiat vahvistu.
Kiinnostus isojen merialueiden saariin voi johtua kalasta, kaasusta ja muista luonnonvaroista, mutta ennen kaikkea niissä kiinnostanevat sopivat sijainnit sotilaallisille tukikohdille.
Italia ja Britannia kehittävät Japanin kanssa uutta hävittäjää, ja Suomi on myynyt sille Patria AMV 8X8:n valmistuslisenssejä.
Kiristyneen tilanteen vuoksi Japani uusi joulukuussa 2022 turvallisuusstrategiansa. Se vahvistaa nyt puolustustaan ja tiivistää yhteistyötään Yhdysvaltain, Australian, Naton sekä Euroopan maiden kanssa.
Japania turvaavat sen useat amerikkalaiset tukikohdat, ja se luottaa Yhdysvaltain liittolaisuuteen presidentin nimestä riippumatta.
Japani hankkii myös vastaiskuihin sopivaa aseistusta, kuten ohjuksia, vaikka sillä on lupa vain itsepuolustusjoukkoihin.
Italia ja Britannia kehittävät Japanin kanssa uutta hävittäjää, Suomi on myynyt sille Patria AMV 8X8:n valmistuslisenssejä ja Saksa lupasi hiljattain sotilaallista läsnäoloaan. Saksaa motivoi rauhan lisäksi raha: se käy ulkomaankaupastaan 20 prosenttia indopasifisella alueella.
Japanin ulkoministeri Yoko Kamikawa kiersi tammikuussa Euroopan maita ja kertoi Helsingissä uudesta Pohjoismaiden-aloitteesta, joka käsittää myös puolustusyhteistyötä.
Suomalaista toimittajaa virkamiehistö onnittelee vilpittömän lämpimästi Nato-jäsenyydestä.
Juttua korjattu 11.3. kelo 15.45:
Japanin puolustusbudjetti tuplataan 68,7 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2027 saakka, ei 687 miljoonaan.
Kartassa on virhe: Takeshiman saari sijaitsee Japaninmeressä Japanin ja Etelä-Korean välissä, ei Japanin eteläpuolella.