

Kiina nousi viime vuonna henkilöautojen vientitilastossa ensi kertaa ykköseksi ohi Japanin. Samaan aikaan Kiinan on epäilty lisäävän vaikutusvaltaansa lännessä muun muassa tietoja kalastelemalla.
Vastavalittu presidentti Alexander Stubb (kok.) on pitänyt Kiinaa vastuullisempana toimijana kuin Venäjää ja kertonut, että hänen vaimonsa ajaa kiinalaisella sähköautolla, Volvolla.
Onkohan se ihan turvallista tietosuojan ja kansallisen turvallisuuden kannalta?
”Tavalliset autot olivat turvallisempia kuin nykyiset sähköautot, joissa on enemmän IT-kytköksiä. Jos haluaa olla varovainen, on parempi olla ostamatta ja miettiä muutenkin, mitä tekee ja jakaa ja missä.”
Näin ajattelee kiinalaisista sähköautoista, puhelimista ja tietoverkoista MT:n haastattelema japanilaisprofessori Maiko Ichihara. Hän tutkii Kiinan vaikuttamistoimintaa tokiolaisessa yliopistossa.
”Yritykset eivät pääse pakoon kommunistisen puolueen valvontaa.” Maiko Ichihara
Kiina on ollut kiinnostunut investoimaan Suomeenkin akku- ja bioteollisuuteen, se on ostanut Kreikassa satamia, rahoittaa Serbian ja Unkarin välille rautatietä ja puuhaa yliopistoa Budapestiin.
Japanissa on ollut kiinalaisia opiskelijoita pitkään, Ichihara kertoo. Kuitenkin vuoden 2022 lopulta lähtien kiinalaiset yliopistot ovat pyrkineet tiiviimpään yhteistyöhön ja Kiinan suurlähetystö yhteyksiin kiinalaisten opiskelijoiden kanssa.
Hänestä yritysten kannattaisi kiinnittää huomiota patenttisuojaansa, tietoturvaansa ja käyttämiinsä ohjelmistoihin niiden mahdollisten takaporttien vuoksi.
”Ei pidä liioitella, mutta vaikka kiinalaiset IT-yritykset pyrkivät toimimaan riippumattomina hallituksesta, Kiinan lain mukaan yritysten tulee pyydettäessä luovuttaa tietojaan valtiolle. Myös yritysten datakeskusten pitää sijaita Kiinassa. Ne eivät pääse pakoon kommunistisen puolueen valvontaa, eli ovat teoriassa meille riski.”
Voiko Kiinan valtio siis pyytää tietoja esimerkiksi siitä, missä päin Suomea kiinalaiset sähköautot ja Huawei-puhelinten käyttäjät liikkuvat?
”Emme tiedä varmasti, mutta kansallisen tiedustelulain mukaan tiedon pyytämiseen on mahdollisuus.”

Kiina vahvisti yhteistyötään Venäjän kanssa propagandan levittämisessä heinäkuussa 2021, Ichihara sanoo.
”Ne solmivat mediaviestinnästä sopimuksen, jonka allekirjoittivat poikkeuksellisesti hallitusten lisäksi sekä hallituksen valvoma että riippumaton media. Näin selviä merkkejä Venäjän ja Kiinan propagandayhteistyöstä Venäjän aggressiosta Ukrainassa.”
Venäjän lähetystön twitter-tili Tokiossa oli maailman vaikutusvaltaisimpia, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
”Oli monenlaisia Venäjän disinformaation levittäjiä: salaliittoteorioita, Venäjän trolleja ja Kiinan trolleja, joiden viesti vaihtui Venäjän tukipropagandaan 24. helmikuuta 2022. Se kielii käskyn tulleen ylhäältä.”
Kampanjointia käytiin sosiaalisessa mediassa, mutta koska japanilaiset etsivät uutisia enemmän kokoojasivustoilta, autoritaaristen maiden verkkomediavaikuttajat ovat yrittäneet sopia uutisten jakamisesta esimerkiksi Yahoo Japanin kanssa, Ichihara kertoo.
Yahoo Japanilla onkin sisällönjakelusopimuksia eri medioiden, kuten AFPBB:n kanssa. Se jakaa ranskalaisen AFP-uutistoimiston juttuja japaniksi käännettyinä. Sama sivusto jakaa myös Kiinan kommunistipuolueen lehtien sisältöä.
”Uutissivuston Eurooppa-osastolla on myös AFP:n uutisia, mutta Politiikka- ja Kiina/Taiwan-osastoilla vain kiinalaisen median uutisia. Niiden uutisointia koetetaan siis kontrolloida.”
Venäjän aggressio on näkyvämpää kuin Kiinan hiljaisempi ja hitaampi toiminta.
”Te suomalaiset seuraatte varmasti Venäjää, ja Kiina voi näyttää sen rinnalla jopa hyväntahtoiselta. Mutta Kiina vaikuttaa hienovaraisesti vaikkapa talouden kautta, eikä sen vaikuttamista ole helppo huomata.”
”He levittivät väärä tietoa ja häiritsivät viranomaisten, ravintoloiden, kirjastojen ja tavallisten ihmisten puheluita huutamalla niissä kiinaksi, että Japani tappaa ympäristön ja ihmiset radioaktiivisella vedellä.” Maiko Ichihara
Ichiharan mukaan Kiina on levittänyt propagandaa ja disinformaatiota, tarkkaillut ihmisiä sekä vaikuttanut ja varastanut tietoa jättämällä takaportteja esimerkiksi 5G-verkkoihin.
Kiina luo myös narratiivien eli kertomusten avulla myönteistä kuvaa itsestään ja kielteistä esimerkiksi Taiwanista ja Yhdysvalloista.
Ichiharan mukaan yksi valheellinen kertomus oli, että maanjäristyksessä vuonna 2011 vaurioituneen Fukushiman ydinvoimalan käsitelty oli radioaktiivista yhä, kun viranomaiset päättivät sen päästämisestä luontoon.
Kiinan mukaan riittävää tutkimustietoa ei ollut ja Japanin viranomaiset olivat lahjoneet Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n virkamiehiä. Japanin tappavasta sushista kuultiin Ichiharan mukaan muissakin maissa.
”He soittelivat viranomaisille ja tavallisille ihmisille ja huusivat kiinaksi, että Japani tappaa ympäristön ja ihmiset radioaktiivisella vedellä.”
Kun vesien vapauttaminen lähestyi elokuussa 2023, Kiinan kommunistisen puolueen trollit aktivoituivat, Ichihara kertoo.
”He levittivät väärä tietoa ja soittelivat viranomaisille, ravintoloille, kirjastoihin ja tavallisille ihmisille huutamalla kiinaksi, että Japani tappaa ympäristön ja ihmiset radioaktiivisella vedellä.”
Japani havahtui Kiinan toimintaan ensi kertaa toden teolla.
Ichiharan mukaan Kiinalla oli kolme tavoitetta: jakaa japanilaista yhteiskuntaa eli maan hallitusta sekä sidosryhmiä kuten kalastajia ja ympäristöväkeä, lyödä kiilaa Japanin ja sen naapureiden kuten Taiwanin ja Etelä-Korean väliin sekä kääntää kiinalaisten huomio pois heidän omista asioistaan.
Japani ei kuitenkaan jakautunut, vaan tiivistyi.
”Ihmiset ymmärsivät vaikuttamisyritykset ja alkoivat ostaa kalaa ja mereneläviä Fukushimasta ja tehdä seudulle verolahjoituksia.”
Mihin tässä voi enää luottaa?
”Niin, itse ajattelen, että useamman median seuraaminen on aina hyvä asia.”