

Jemenin huthikapinallisten iskut kansainvälistä meriliikennettä vastaan tuntuvat suomalaisyritysten konttikuljetusten kustannuksissa.
Kaukoitään ja Lähi-itään suuntautuvien konttikuljetusten kustannukset nousevat voimakkaasti, kertoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja, Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Matti Kylävainio.
Varustamoilla on erilaisia hinnoittelumalleja. Perushinnan päälle on tullut erilaisia sotalisiä.
”Konttikuljetusten kustannusten taso käytännössä tuplaantuu”, Kylävainio kertoo.
Perushinnan päälle on tullut erilaisia sotalisiä.
Huthit ovat viime kuukausina tehneet Punaisellamerellä ja Suezin kanavalla lukuisia iskuja kansainvälistä meriliikennettä vastaan. He ovat iskeneet laivoihin droonein ja ohjuksin. Marraskuussa he kaappasivat rahtilaivan.
Suuri osa varustamoista karttaa nyt Suezin kanavaa, joka on suorin ja nopein merireitti Euroopan ja Aasian välillä. Laivat kulkevat Afrikan eteläkärjen ympäri.
Huthit ovat shiialainen sissiryhmä, joka on käynyt sisällissotaa Jemenin hallitusta vastaan vuodesta 2014 lähtien.
Punaisellemerellä huthit ovat iskeneet laivoihin, joilla on heistä yhteyksiä Israeliin, ja perustelleet iskujaan Israelin sotatoimilla Gazassa.
Asiakkaiden kanssa keskustellaan nyt Kylävainion mukaan siitä, miten he suhtautuvat nouseviin kuljetuskustannuksiin.
”Tehtyjä myyntisopimuksia on vaikea lähteä aukaisemaan. Tämä ei ole mikään ilmoitusluonteinen asia. Pitää nöyrästi lakki kädessä avata keskustelu.”
”Vientihinnoissa on tultu koronaa edeltävälle tasolle. Jos rahtikustannukset tuplaantuvat äkillisesti, sahaaminen muuttuu voimakkaasti tappiolliseksi.”
Konttien saatavuus heikentyy, mikä näkyy Kylävainion mukaan toimitusvaikeuksina asiakkaille.
Varustamot vahvistavat nyt kuljetustiloja varovasti, viikko kerrallaan.
”Normaalisti laiva kulkisi Aasiaan kuukaudessa. Nyt meno-paluumatkaan menevä aika tuplaantuu, mikä vaikuttaa konttien saatavuuteen.”
”Puutuoteteollisuuden ja sahateollisuuden markkinoista 30–40 prosenttia on tällä hetkellä toimitusvaikeuksien piirissä.” Matti Kylävainio
Kiina on metsäteollisuuden toiseksi suurin ja Japani viidenneksi suurin vientimarkkina. Niihin suuntautui vuonna 2022 yhteensä 14 prosenttia metsäteollisuuden viennistä.
Toimitusongelmat koskevat tällä hetkellä sekä Itä- ja Kaakkois-Aasian maita että Lähi-idän maita, joita suoralla laivayhteys Suezin kanavan kautta on palvellut.
”Puutuoteteollisuuden ja sahateollisuuden markkinoista 30–40 prosenttia on tällä hetkellä toimitusvaikeuksien piirissä.”
Keitele on Suomen suurimpia sahoja. Kylävainion mukaan yli puolet Keiteleen viennistä menee maihin, joihin Punaisenmeren epävarmuus vaikuttaa.
Keiteleen tuotteita kulkee parhaillaan kohti Aasiaa. Laiva oli lähtenyt Suomesta kohti Suezin kanavaa, kun reitti muutettiin lennossa kulkemaan Afrikan ympäri, Kylävainio kertoo.
Laiva oli lähtenyt Suomesta kohti Suezin kanavaa, kun reitti muutettiin lennossa kulkemaan Afrikan ympäri.

Jos epävarmuus Punaisellamerellä jatkuu, pitkällä aikavälillä sahayhtiöt joutuvat punnitsemaan, mitä tekevät.
”Sahataanko varastoon ja toimitetaan, kun tilanne normalisoituu vai jarrutellaanko tuotantoa”, Kylävainio kertaa vaihtoehtoja.
Varastotila ja kassavirta tulevat jossain vaiheessa vastaan, jos toimintaa jatkaa normaalisti.
”Jos kaikki tuotannon kustannukset pyörivät normaalisti mutta et pysty toimittamaan tavaraa, kassavirta alkaa asettaa jossain kohtaa rajoituksia sille, miten toimintaa pyöritetään.”
”Meillä on helposti käsissä samanlainen tilanne kuin silloin, kun kanava ruuhkautui Evergreenin takia.” Tuomas Yli-Marttila
Metsäkonevalmistaja Ponsse seuraa useampien komponenttien toimitusketjujen tilannetta Punaisenmeren tilanteen takia. Ponsse ei kuitenkaan ole Suezin kanavan suurimpia käyttäjiä.
”Meillä on seurannassa useampi toimittaja ja toimitusketju, johon on ennakoitu haasteita. Mitään välitöntä ongelmaa ei ole vielä käsissä tämän vuoksi”, kertoo Ponssen hankinta- ja logistiikkapäällikkö Tuomas Yli-Marttila.
Komponenttien saatavuus ei Yli-Marttilan mukaan vaikuta tällä hetkellä Ponssen tuotantoon.
Ponsse on hänen mukaansa ollut hankinnoissaan Eurooppa-keskeinen. Yli 90 prosenttia Ponssen hankinnoista tulee Euroopasta.
Punaisenmeren tilanteen aiheuttamat globaalin toimitusketjun häiriöt vaikuttavat kuitenkin tavarantoimittajien toimitusketjuun.
”Komponentit, joita Euroopan tehtaat odottavat, ovat Aasiasta tulevia tuotteita.”

Logistiikkaketjun tasapaino järkkyy, kun laivat ovat merellä pidempään kuin on suunniteltu. Se tietää Yli-Marttilan mukaan ruuhkia satamiin ja konttipulaa.
”Meillä on helposti käsissä samanlainen tilanne kuin silloin, kun kanava ruuhkautui Evergreenin takia”, Yli-Marttila sanoo.
Maaliskuussa 2021 taiwanilaisen Evergreen Marine -varustamon konttilaiva Ever Given jäi kuudeksi päiväksi jumiin Suezin kanavaan ja pysäytti kanavan liikenteen.
Ponsse vie koneita Aasiaan mutta kovin iso vientimarkkina se ei Yli-Marttilan mukaan ole. Venäjän ja Aasian liikevaihto oli vuonna 2022 32,1 miljoonaa euroa, kun kaikilla markkina-alueilla se oli yhteensä 625,2 miljoonaa euroa.
”Epävarmuus on suurinta myrkkyä.” Jenni Isola
Suezin kanavan ja Punaisenmeren tilanne luo epävarmuutta.
”Epävarmuus on suurinta myrkkyä”, sanoo kansainvälisen kaupan päällikkö Jenni Isola Metsäteollisuus ry:stä.
Yritykset eivät pysty kertomaan asiakkailleen toimitusaikoja. Jos tilanne pitkittyy, se vaikuttaa Isolan mukaan yritysten pidemmän tähtäimen suunnitteluun.
Huthit käyttävät tässä yhteydessä tärkeää kansainvälisen kaupan kanavaa välineenä ja ovat ilmaisseet toiminnan olevan vastaisku Israelin hyökkäykseen Gazassa.
Al-Monitor: Houthi attacks idle Suez Canal, deepen Egypt's economic woes
AP: How attacks on ships in the Red Sea by Yemen’s Houthi rebels are crimping global trade
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
