Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on muutamassa viikossa onnistunut romuttamaan Euroopan syvän luottamuksen Yhdysvaltoihin peruuttamattomasti, sanoo Suomen Atlantti-Seuran puheenjohtaja, entinen pääministeri Jyrki Katainen torstaina.
Atlantti-Seuran jäseniä yhdistää kiinnostus Natoon ja transatlanttisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin.
”Transatlanttinen suhde on kestänyt vuosikymmenet erilaisia ristiriitoja. Perhepiirissä voi olla tosi koviakin riitoja, mutta luottamus on säilynyt. Nyt tämä luottamus on kyseenalaistettu”, sanoo Katainen.
”Kyse ei ole enää perhepiirissä tapahtuvasta riitelystä.”
Yhdysvallat aiheuttaa Kataisen mukaan tariffeillaan tahallaan vahinkoa Euroopalle.
Euroopan ja Yhdysvaltojen arvojen yhteys on ollut liima, joka on mahdollistanut rajunkin yhteenoton politiikka-asioissa.
Nyt yhteiset arvot eivät olekaan enää yhteisiä: oikeusvaltion, liberaalin demokratian, ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja liittolaissuhteiden kyseenalaistaminen saa Kataisen mukaan luottamuksen romuttamisen menemään luihin ja ytimiin.
”Kyse ei ole enää perhepiirissä tapahtuvasta riitelystä. Tästä huolimatta on kaikki syyt pyrkiä pitämään transatlanttinen suhde elossa ja toiminnassa nyt ja syventää sitä tulevaisuudessa, kun tahtotila siihen löytyy myös Yhdysvalloista.”
”Toivotaan, että kriisin keskellä Yhdysvallat ovat mukana, mutta emme voi luottaa siihen, että näin olisi.”
Katainen uskoo, että Euroopan ja Yhdysvaltojen suhde tulee paranemaan. ”Mutta luottamuksen palautuminen kestää vuosikymmeniä. Yhteistyöhön ei voida enää tukeutua samalla tavalla kuin tähän saakka.”
”Toivotaan, että kriisin keskellä Yhdysvallat ovat mukana, mutta emme voi luottaa siihen, että näin olisi.”
Euroopasta pitää siksi Kataisen mukaan tulla omilla jaloillaan seisova sotilaallinen supervalta seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Uskottavuus mitataan sillä, uskaltaako Venäjä tai joku muu hyökätä Eurooppaan tai lähialueille.
”Me tarvitsemme lisää esimerkiksi pankkikonsolidaatiota eri maissa.”
Tahtoa puolustuskyvyn kasvattamiseen on nyt eniten EU-maissa, jotka kokevat Venäjän uhaksi.
”Luulen, että myös Etelä-Euroopan maat liikkuvat siihen suuntaan, että heidän puolustuskykynsä vahvistuu.”
Lisäksi Kataisesta haavoittuvuuksia pitää paikata erityisesti energiasektorilla, voimat yhdistää teknologian kehittämisessä ja rahoitussektoria vahvistaa.
”Me tarvitsemme lisää esimerkiksi pankkikonsolidaatiota eri maissa. Pohjoismaat ovat tätä jo tehneetkin, mutta sitä tarvitaan myös muualla Euroopassa, jotta ei olla niin riippuvaisia amerikkalaisista rahoituslaitoksista.”
”Nyt puhutaan avoimesti siitä, että Ukraina ei saa koskaan liittyä Natoon. Sama olisi voinut käydä meille.”
Kataisesta on huojentavaa, että Suomi ja Ruotsi pääsivät Naton jäseniksi vuonna 2023.
Jos Venäjä olisi saanut Ukrainaan hyökätessään, mitä haluaa, Naton ovi olisi Kataisen mukaan hyvin suurella todennäköisyydellä mennyt kiinni. Venäjän ehto tilanteen rauhoittamiselle olisi voinut olla, että Nato-maat sitoutuvat siihen, ettei liitto laajene.
”Nyt puhutaan avoimesti siitä, että Ukraina ei saa koskaan liittyä Natoon. Sama olisi voinut käydä meille.”
”Sehän tarkoittaa sitä, että Suomi ja Ruotsi eivät olisi sataprosenttisesti suvereeneja valtioita, eli kykeneviä päättämään omasta turvallisuus- ja ulkopolitiikastaan.”
”Kaikki tämä rytinä, mikä muualla nähdään, ei ole näkynyt puolustuspuolella.”
Naton tilanne on Kataisesta nyt parempi kuin transatlanttisen suhteen. ”Kaikki tämä rytinä, mikä muualla nähdään, ei ole näkynyt puolustuspuolella.”
Päättäjät suhtautuvat turvallisuuteen ja puolustukseen eri tavalla kuin vaikkapa talouteen. Esimerkiksi Britannia ilmoitti EU:sta erotessaan haluavansa tiivistää turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä unionin kanssa, Katainen huomauttaa.
”Yhdysvalloilla ja Euroopalla ja vaikkapa Suomella on niin ilmiselvät yhteiset intressit, että niitä ei hevin haluta rikkoa.”
Yhdysvallat ei voi esimerkiksi toimia yksin arktisella alueella. Pohjoismaiset liittolaiset ovat siellä olennaisia.
