Kirkkaankeltainen sitruunaperhonen on varma kevään merkki – ja vanhan kansan ennusmerkki

Sitruunaperhonen on yleisimpiä ja tunnetuimpia päiväperhosiamme. Se on melko kookas sillä sen siipien kärkiväli on noin 40–50 millimetriä. Koiraan tunnistaa kirkkaankeltaisesta väristä, naaras taas on hieman enemmän limenvihreään vivahtava.

Sitruunaperhosia voivat tarkkasilmäisimmät löytää myös keskellä talvea, sillä sitruunaperhonen ei hakeudu syksyllä suojaan, kuten muut aikuisena talvehtivat perhoset. Sitruunaperhonen talvehtii lähellä maanpintaa varpujen ja kuivien lehtien seassa. Tämän mahdollistaa sen elimistön tuottama pakkasneste, joka pitää perhosen elossa myös talviaikaan.

Keskikesällä sitruunaperhosia ei juuri näe, koska silloin lajilla on menossa toukka- ja kotelovaihe. Uusi sukupolvi liihottelee ilmoille jälleen heinäkuun lopulla. Aikuinen perhonen saattaa elää 10–11 kuukautta ja kuuluu siten pitkäikäisimpiin perhosiimme.

Muita kevään ensimmäisiä päiväperhosia ovat nokkosperhonen, neitoperhonen, suruvaippa ja herukkaperhonen. Jos perhoset lähtevät liikkeelle liian aikaisin, ongelmaksi muodostuu se, etteivät perhoset löydä syötävää. Lyhyt takatalvi sen sijaan ei niille tuota ongelmia.

Vanha kansa ennusti ensimmäisestä keväällä näkemästään perhosesta, miltä tuleva vuosi näyttää. Heleänvärinen perhonen enteili hyviä aikoja, tumma taas raskaita koettelemuksia.