Redsven ei kokenut sopivaksi pukea haastatteluun työhaalaria, vaikka haastattelu tehtiinkin maatilalla. Puku on hänellä luontevampi asu kuin maatilan varustus. Kuva: Miska PuumalaKiuruvesiTalouskasvu on avain maakuntien elinvoimaan, sanoo Liike Nytin puoluesihteeri
Petteri Redsven antaisi maaseudun elinkeinoille mahdollisuuden, jotta koko Suomi pysyy asuttuna.TilaajalleLiike Nytin puoluesihteeri Petteri Redsven valitsi haastattelupaikaksi Kiuruvedellä sijaitsevan Pohjolan jyväjemmarin maatilan.
”Kiuruvesi on meille todella tärkeä paikka, se on yksi merkittävimmistä maaseutupitäjistä. Täällä on myös meidän valtuutettuja, jotka ovat tehneet meille maaseutupoliittisen ohjelman,” Redsven perustelee valintaansa haastattelun sijainnille.
Lahtelainen Redsven ja puolueen puheenjohtaja ja ainoa kansanedustaja, helsinkiläinen Harry ”Hjallis” Harkimo olivat matkustaneet yhdessä Pohjois-Savon perukoille, sillä haastattelupäivänä maatilalla oli puolueen ensimmäisen maatalouspoliittisen ohjelman julkaisu.
Lisäksi Kiuruvedellä on puolueen paikallisyhdistys. Kesäkuun alussa uutisoitiin, että puolueen neljästä valtuutetusta kaksi siirtyi kristillisdemokraattien riveihin.
Redsvenin mukaan maaseutu on puolueelle tärkeä, sillä se työllistää välillisesti noin 300 000 ihmistä.
Redsven on ollut nykyisessä roolissaan karvan verran vajaat kaksi vuotta, mutta hän on ollut puolueen aktiivi jo vuosia. Hän on rakentanut puolueen Hämeen piirijärjestöä ja pyrkinyt puolueen listoilta muun muassa aluevaltuustoon ja europarlamenttiin.
”Olen ollut puolueen toiminnassa mukana noin seitsemän vuotta ja lähtenyt ihan sieltä paikallisyhdistyksen aktiivijäsenen roolista.”
Toisin sanoen hän on ollut mukana jo puolueen alkuajoista lähtien, sillä Liike Nyt on eduskuntapuolueista nuorin, perustettu 2018.
Kun puoluesihteerin paikka vapautui, Redsven ei ajatellut hakea sitä.
”Jäsenistöltä ja aktiiveilta ympäri Suomea alkoi tulla viestiä, että hei, laita paperit sisään ja hae.”
Hän tuli valituksi, eikä ole päivääkään katunut päätöstään.
”Työ on erittäin mielenkiintoista. Pidän yhteyttä jäsenistöön, äänestäjiin ja kansalaisiin. Pelikenttä on koko Suomi.”
Hän ei osaa kuitenkaan sanoa olisiko jättänyt hakematta, jos kannustusta ei olisi tullut.
Liike Nytin perustaja, puheenjohtaja ja tällä hetkellä ainoa kansanedustaja Harry Harkimo vieraili myös Kiuruvedellä. Kuva: Miska PuumalaLiike Nytillä ei ole poliittista perintöä maakunnille. Redsven esittää viljakuivaamon edessä, mitä se voisi olla.
”Näkisin merkittävimpänä tämän juuri julkaistun maatalouspoliittisen ohjelman.”
Ohjelma koostuu kahdestatoista väliotsikosta. Siinä korostetaan maatalouden merkitystä huoltovarmuudelle ja omavaraisuudelle sekä korostetaan kaupungin ja maaseudun tarvitsevan toisiaan. Lisäksi koko Suomen asuttuna pitäminen katsotaan tavoiteltavaksi.
Ohjelmassa muun muassa vastustetaan peltojen metsitystä, sillä sitä pidetään uhkana maisemalle. Ruoan ”halpuutuskampanjoihin” viitataan rakenteellisena korruptiona, jota puolue vastustaa. Myös peltojen korvauskelpoisuutta vaaditaan kaikille aktiivisesti viljellyille pelloille.
Pienten yritysten alv-vapaus tulisi Redsvenin mukaan nostaa 40 000 euron liikevaihtoon asti. Kuva: Miska PuumalaRedsvenin visiossa aluepolitiikan rooli tulee tulevaisuudessa pienentymään.
Puolueen jo monta kertaa julkilausuttu tavoite sadasta kunnasta ja viidestä hyvinvointialueesta onkin edelleen voimassa.
”Emme halua sitä, että yhdistyvät kunnat menettävät nimensä, vaan että toiminnot yhdistetään. Toimintoja on pakko yhdistää, jottei jokaisella pienellä kunnalla ole omaa kunnanjohtajaa.”
”Kun kasvu alkaa ja pyörät lähtevät pyörimään, myös maakunnat ja alueet pärjäävät ja kehittyvät.”
Redsven perustelee hyvinvointialueiden ja kuntien yhdistämisen parantavan alueiden elinvoimaa, sillä hallinnosta säästettäisiin, jolloin rahat voitaisiin käyttää esimerkiksi terveydenhuoltoon tai tasoittaa kuntaverojen välisiä eroja. Hänen mukaansa korkeat kuntaverot ohjaavat ihmiset muuttamaan kasvukeskuksiin.
Puoluesihteeri luottaa siihen, että talouskasvu ratkaisee maakuntien ongelmia ja auttaa niitä kehittymään.
”Talouskasvullahan me saadaan tämä yhteiskunta rahoitettua. Kasvu tulisi verohelpotusten kautta. Kun kasvu alkaa ja pyörät lähtevät pyörimään, myös maakunnat ja alueet pärjäävät ja kehittyvät.”
Redsven nostaa haastattelussa esiin Viron ja Tanskan hallintorakenteet ja verotuksen. Näitä pitäisi hänestä tuoda Suomeenkin. Kuva: Miska PuumalaMitä annettavaa nuorella puolueella olisi maaseudulle ja maakunnille tulevaisuudessa?
”Me halutaan antaa maaseudun elinkeinolle mahdollisuus. Näin me saataisiin pidettyä Suomi asuttuna, koska se on huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeää”, Redsven sanoo.
Hän korostaakin yrittäjyyteen liittyviä asioita.
”Yritysten on hirveän hankalaa saada rahoitusta tällä hetkellä. Pankista saa rahaa ne yritykset, jotka eivät sitä edes tarvitse.”
Redsvenin mukaan yksinyrittäjät ja pienyrittäjät tukahdutetaan tällä hetkellä byrokratiaan ja verotuksellisiin seikkoihin.
”Se on suoraan sanottuna kyykyttämistä. Tilanne ei ole nyt sellainen, mikä kannustaa yrittämään.”
Tämä haastattelu on osa sarjaa, jossa Maaseudun Tulevaisuus haastattelee eduskuntapuolueiden puoluesihteerit kesän 2026 aikana. Aiemmat haastattelut löydät jutun lopusta.
Petteri Redsven
50-vuotias yrittäjä ja valmistunut ammattikorkeakoulusta teknikoksi.
Syntynyt ja varttunut Lahdessa yrittäjäperheessä.
Asuu avopuolison kanssa Lahdessa.
Liike Nytin puoluesihteeri elokuusta 2024.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
