Yhteisöllisen elämän voi rakentaa yhtä lailla Valliassa kuin Pohjanmaallakin, Antti Siika-aho sanoo. Hän toivoo valtion takaavan maaseudun asuntojen arvon säilymisen. Hän itse asuu omistusasunnossa. Kuva: Sanne KatainenValtion tulisi taata maaseudun asuntojen remonttilainoja ja hoitaa netti kuntoon, sanoo keskustan puoluesihteeri
Antti Siika-aho valitsi haastattelupaikakseen Helsingin Vallilan. Kotipihan rauhaa ei särje edes Sörnäisen piritorin läheisyys.TilaajalleEi menty Lepikon torppaan eikä Ahti Karjalaisen synnyinkotiin.
”Ja vielä olisi ollut Pohjanmaan lakeudet! Valitsin piruuttani tämän, että rikon stereotypioita”, Antti Siika-aho nauraa.
Keskustan puoluesihteeri sai valita haastattelupaikakseen Suomesta minkä tahansa kolkan, joka ilmentää hänen omansa sekä puolueensa identiteettiä. Hän päätyi kotipihalleen, Mäkelänkadulle Helsingin Vallilaan, ja kattaa nyt perintöpitsiliinalle itse tehtyä banaanileipää ja marjamehua.
”Tämä on kuin suomalainen mielenmaisema: mahtava, ihana, yhteisöllinen ympäristö, koko kortteli tekee paljon yhdessä talkoilla!”
Väki grillaa ja laatikkoviljelee ja maksaa pian vähemmän asumisestaan, sillä yhtiö on juuri siirtynyt maalämpöön Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päättämien energiatukien turvin.
Korttelin rauhaa eivät häiritse edes likeinen peukkuväen Piritori tai nurkan takana oleva puukko-Alepa.
Siika-aho on 40-vuotias poliitikko, jolla on ”iso intohimo maailman muuttamiseen”. Hän liittyi puolueeseen vasta kolmikymppisenä, mutta on ollut ydintehtävissä koko ajan.
Kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin kumpuaa 1990-luvun alusta, jolloin lama, rakennemuutos ja EU-jäsenyys koskettivat omaakin kasvuympäristöä Haapajärven Koposperällä.
”Myös nykyään on näköalattomuutta ja nuorten tuskaa tulevaisuudesta. Politiikan tehtävä on luoda uskoa, että tästäkin selvitään ja että Suomen parhaat päivät ovat vielä edessäpäin. Poliitikkojen riitely ja repivä ilmapiiri eivät edistä sitä”, Siika-aho sanoo.
Tavallisille ihmisille Siika-aho soisi kolme asiaa.
Lama-ajan virheet tulisi välttää, ettei syntyisi uusia uhreja ja sukupolvien yli periytyvää pahoinvointia.
”Vaikka velkajarru tarkoittaakin kipeitä säästöjä ja sopeutuksia, niitä ei pidä maksattaa heikoimmassa asemalla olevilla eikä katkaista mahdollisuuksia elinvoimalta ja kasvulta.”
Se tarkoittaa aluepolitiikkaa isolla A:lla. Maaseudulta ja kunnilta ei saa leikata ja pienyrittäjien työnantajamaksuja pitää alentaa nopeasti ja sopivaksi määräajaksi harvaan asutuilla alueilla ja Itä-Suomessa. Lisäksi pitää perustaa erityistalousalueita, tasata kehitys- ja mahdollisuuseroja ja ruokkia vahvuuksia.
”Kaikki maakunnat ja alueet eivät voi mennä samoilla pelisäännöillä. Yritykset ovat nyt todella epäreilussa asemassa, ja nihkeys työllistää ja investoida näkyvät kuntataloudessa ja alueellisessa elinvoimassa.”
Antti Siika-aho
Ikä: 40 vuotta
Kotoisin Haapajärveltä, nykyinen kotipaikka Helsinki
Filosofian maisteri, pääaineena historia
Keskustan puoluesihteeri vuodesta 2023
Tullut puolueeseen 2013, toiminut muun muassa keskustanuorten pääsihteerinä sekä elinkeinoministeri Mika Lintilän erityisavustajana.
Tavallisille ihmisille Siika-aho soisi kolme asiaa: toimivan netin, kaksoiskuntalaisuuden ja asuntojen arvon säilyttämisen.
”Netti on jätetty liikaa yksityisten yritysten kontolle. Valtion pitää katsoa perään ja tarvittaessa rahoittaa, koska kysymys on kasvusta ja siitä, että yritykset ja maatilat pelittävät.”
”Ja pankit: ottakaa itseänne niskasta kiinni! Sääntely on tiukempaa kuin EU edellyttää, minkä vuoksi ihmisten kotien arvot laskevat. On iso yhteiskunnallinen ongelma, ettei ensiasunnon ostamisen, kodin remontointiin tai perintömaatilan kunnostamiseen saa lainaa.”
Siika-ahon mielestä tässäkin näkyy harjoitettu politiikka: kuntien jakaminen kahteen kastiin ja alueiden tyhjentäminen elinvoimasta, yrityksistä ja pian myös työmotivaatiosta.
Siika-aho tekee pihallaan etätöitä, grillailee ja viljelee. Laatikoissa kasvaa muun muassa valkosipulia ja laventelia. Kuva: Sanne KatainenHän haluaakin avata keskustelun harvaan asuttujen alueiden asumisesta.
”Kyllä valtion täytyy tulevaisuudessa taata jollakin tavalla ihmisten kotien arvon säilyminen, hankkiminen ja korjaaminen. Takaahan valtio miljarditolkulla myös kaupallisia loistoristeilijöitä ja opiskelijoitakin.”
Lainarahan puute vaarantaa hänestä myös laadukkaan ruoantuotannon.
”Tuemme aivan kympillä hallitusta pysymään tiukkana, ettei maatalouden EU-rahoitus laskisi. Jos semmoinen onnettomuus pääsisi käymään, se täytyy kompensoida kansallisesti. On iso vaara, että jos EU:sta ei tule rahoille vastinparia, maatalous joutuu poliittisten voimasuhteiden armoille.”
”Me keskustassa emme kannata kuntien pakkoliitoksia tai jakamista isäntä- ja renkikuntiin.”
Siika-ahon lista jatkuu. Palveluita käyttävien etätyöläisten ja mökkiläisten pitää saada mahdollisuus maksaa verojaan useampaan kuntaan.
”Kaksoiskuntalaisuuden täytyy olla Suomessa mahdollista viimeistään seuraavien kymmenen vuoden sisällä.”
Kuntien pitää saada myös isompi tuotto kaivosverosta ja tulevaisuudessa matkailuveroista sekä energiantuotannon kiinteistöveroista.
Kuntien ja ihmisten elämä on vahvistunut keskustan hallituskausilla, puoluesihteeri sanoo. Kuva: Sanne KatainenMaaseutua kuitenkin sapettavat keskustan vallan aikana tehty jätevesiasetus ja taksiuudistus.
”Mutta keskustan kaudella kuntien talous on aina vahvistunut ja samalla ihmisten elämä eri puolilla Suomea.”
Keskusta haluaa Suomeen kaksoiskuntalaisuuden ja maataloustuille entisen tason EU-uudistuksessakin. Kuva: Sanne KatainenKuntien väliset veroerot ovat kuitenkin isot. Siika-ahon mielestä valtion tulisi tasata niitä nykyistä enemmän.
Kuntaliiton toimitusjohtaja, kuntaministeri sekä myös keskustan kansanedustaja Mika Riipi ovat ehdottaneet kuntamäärän karsimista.
”Hämmästelen liiton ja ministerin asennetta. Se on käsien pystyyn nostamista, kun ensin on ajettu kuntien talous ahtaalle ja karsittu palveluita”, Siika-aho sanoo.
”Me keskustassa emme kannata kuntien pakkoliitoksia tai jakamista isäntä- ja renkikuntiin. Määrää oleellisempaa on, että kunnille annetaan mahdollisuus yhteistyöhön.”
Kun esimerkiksi pieniä lukioita sulkeutuu, uusi lukiorakennus tulisi sijoittaa niin, että sinne pääsee naapurikunnastakin.
Myös kattavasta ammattikoulu- ja korkeakouluverkostosta ja lähiopetuksesta täytyy pitää kiinni.
”Menestyneiden maakuntien tarina on yhtä kuin hyvinvointiyhteiskunnan tarina.”
Nyt kun lähiruoka ja -energia ja huoltovarmuus ovat tärkeitä myös muille puolueille, mikä on keskustan idea? Lähielämä: päätöksenteko kunnissa lähellä asukkaita ja kuntien elinvoima edellä.
”Olemme olleet 120 vuotta tasavaltalainen liike, joka on ajanut vahvaa kunnallis- ja maakuntahallintoa. Menestyneiden maakuntien tarina on yhtä kuin hyvinvointiyhteiskunnan tarina.”
Puolueen keskeisin päätös onkin ollut torpparin vapautus, Siika-aho sanoo.
”Jos me haluamme, että ruokapöydässä on suomalaista ruokaa, kodit lämpiävät kotimaisella energialla ja talous kasvaa bio- ja kiertotalouteen nojaten, koko Suomen elinvoimaa pitää tukea ja alueiden eroja tasata eikä kärjistää. Tämä meidän ajatuksemme on Ukrainan sodan myötä myös eurooppalainen trendi.”
Tämä haastattelu on osa sarjaa, jossa Maaseudun Tulevaisuus haastattelee eduskuntapuolueiden puoluesihteerit kesän 2026 aikana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
