
”Turkisala on maaseudun elinvoiman ylläpitäjä sekä merkittävä työllistäjä. Nyt kun Euroopassa käydään sotaa, taantumapeikko kummittelee taustalla ja inflaatio on huipussaan, jokainen kotimainen työpaikka ja vientieuro on erittäin tärkeä”, sanoo FIFUR:n toiminnanjohtaja Marja Tiura liiton tiedotteessa.
Toimialan arvoketjun suora työllisyys oli viime vuonna 1580 henkilötyövuotta, vaikka viime vuodet ovat olleet turkiselinkeinolle ja yrittäjille haastavat markkinoiden heitellessä pandemian ja päämarkkina-alueen koronasulkujen mukaan.
Turkisnahkojen viennin arvo oli 232 miljoonaa euroa ja veroja ja maksuja arvoketjusta kertyi noin 47 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutusten laskentaperusteet on tarkistettu Tilastokeskusten kanssa.
Tilastojulkaisussa on mukana Taloustutkimuksen FIFURin toimeksiannosta tekemän vuoden 2023 väestökyselyn tulokset, jotka löytyvät myös tiedotteesta.
46 % vastaajista suhtautui erittäin tai melko myönteisesti kotimaiseen, sertifioituun turkiseläinkasvatukseen.
FIFURin riippumattomilla tutkimusyrityksillä teettämissä tutkimuksissa turkiselinkeinon kannatus (erittäin tai melko myönteisesti suhtautuvat) on vaihdellut 46–65 prosentin välillä vuosina 2009–2023.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, miten toimialaan suhtautumiseen vaikuttaa, kun turkiselinkeino kehittää eläinten hyvinvointia, sertifiointeja tai alan ympäristö- ja terveysvastuuta.
36 % vastaajista arvioi suhtautumisensa muuttuvan selvästi tai jonkin verran myönteisemmäksi eli hyväksynnän kasvattamiseen on edellytykset.
”Väestökyselyhistoriasta näkee, että elinkeinon kannatus on ollut suurinta niiden vuosien jälkeen, kun suurien suhdannevaihtelujen toimialalla vientitulot ovat kasvaneet. Laskusuhdanteen vuosina myös väestökyselyissä kannatus on ollut hieman pienempi”, summaa FIFURin viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen.
Tiedot perustuvat turkiselinkeinojen vuotuiseen tilastojulkaisuun. Julkaisun on tuottanut Finish Consulting Group FCG. Tilasto on koottu verovuoden 2022 luvuista sekä turkisalan datasta.