Käytännössä todella moni direktiivin myötä pakolliseksi tuleva asia on jo mukana meillä kansallisissa ohjeistuksissa ja määräyksissä. Kuva: Pentti Vänskä
Pelättyä remonttipakkoa ei tule − tällaisia muutoksia pian voimaan astuva rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo
Direktiivin voimaantulo edellyttää vielä Eurooppa-neuvoston hyväksyntää.Tilaajalle
Direktiivin vaatimukset eivät kohdistu yksittäisiin asuinrakennuksiin, vaan tavoitteena on parantaa koko asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta. Kuva: Jaana KankaanpääMaaliskuussa europarlamentissa hyväksytty rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus on asiantuntijan mukaan jäämässä tavalliseen kansalaiseen kohdistuvilta vaikutuksiltaan melko pieneksi. Aiemmin pelkona oli muun muassa direktiivin mukanaan tuomat niin sanotut pakkoremontit. Direktiivin voimaantulo edellyttää vielä Eurooppa-neuvoston hyväksyntää, joka on tulossa kevään aikana.
Direktiivin toimeenpanoa Suomessa valmistelee ympäristöministeriö. Ministeriön rakennusneuvos Jyrki Kauppinen toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että direktiivissä hyvä asia Suomen kannalta on se, että direktiivin vaatimukset eivät kohdistu yksittäisiin asuinrakennuksiin, vaan tavoitteena on parantaa koko asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta. Asuinrakennusten remontointipakkoa ei siis ole tulossa.
Jonkun verran muutoksia on tulossa rakentamismääräyksiin, mutta muutokset eivät kuitenkaan ole radikaaleja. Uudisrakentamisessa mukaan tulee niin sanottu päästötön rakennus. Sen vaatimukset eroavat hieman nykyisestä niin sanotusta nollaenergiarakennuksesta. Kauppinen huomauttaa, että toisaalta korjausrakentamisen määräykset ovat tulleet voimaan yli kymmenen vuotta sitten, ja niitä täytyy päivittää.
Tulevaisuudessa tavoitteena on lisätä aurinkoenergian käyttöä, ja lisäksi käyttöön on myös tulossa kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma. Suunnitelmassa käydään läpi keinoja, joilla direktiivin tavoitteisiin päästään. Uusi suunnitelma korvaa nyt voimassa olevan pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian. Kauppinen huomauttaa, että tuleva suunnitelma ja nyt voimassa oleva strategia ovat sisällöiltään hyvin samantapaisia. Vaikkapa rakennuskannan päästöt on jo nyt huomioitu. Tulevassa suunnitelmassa asioita velvoitetaan nykyistä enemmän.
Käytännössä todella moni direktiivin myötä pakolliseksi tuleva asia on jo mukana meillä kansallisissa ohjeistuksissa ja määräyksissä. Muutos ei siis ole kovin merkittävä.
Jo nyt kansalliset rakentamismääräykset sääntelevät kattavasti sitä, miten uusia rakennuksia pitää rakentaa tai mitä vaatimuksia on, jos rakennusta päätetään korjata.
Pientalon omistajaan direktiivi ei osu, ellei hän tee taloonsa merkittäviä korjauksia. Edelleen kansalaisia pyritään kuitenkin kannustamaan korjaamaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on huono.
Energiatehokkuuden parantamiseen kannustetaan käytännössä lähinnä valistamalla kansalaisia sen hyödyistä.
Pientalon omistajaan direktiivi ei osu, ellei hän tee taloonsa merkittäviä korjauksia. Kuva: Petteri KivimäkiTämä ei sikäli ole ongelma, sillä jo nyt rakennuksia korjataan Kauppisen mukaan melko suunnitelmallisesti.
Toistaiseksi tietoa energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävistä taloudellisista kannustimista ei ole, mutta rakennusneuvos Kauppinen pitää ajatusta niistä hyvänä. Hän kuitenkin korostaa, että valta taloudellisten tukien päättämisestä on poliitikoilla.
Luultavasti melko pian voimaan astuvassa direktiivissä mainitaan myös fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen lämmityksessä. Muutos nykyiseen ei ole Kauppisen mukaan merkittävä, sillä nytkään uuteen rakennukseen ei meillä pysty asentamaan öljylämmitystä. Toisaalta samaan aikaan öljylämmityksestä pyritään eroon erilaisten tukien avulla. On myös syytä huomata, että öljykattilassa voi pienten muutosten jälkeen polttaa myös uusiutuvaa polttoainetta.
”Eihän se fossiilinen öljy ole ainoa öljy”, Kauppinen painottaa.
Öljylämmityksestä pyritään eroon erilaisten tukien avulla. Kuva: Markku Vuorikari- Osaston luetuimmat
