Kiinteistöjen omistajia kirvelevä EU:n remonttidirektiivi valmistunee vuoden loppuun mennessä − jotain myönteistäkin on luvassa

Remonttibuumin aiheuttavan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin lopullista muotoa hiottiin viimeksi viime viikon torstaina. Näitä ns. trilogineuvotteluja käyvät EU:n komission, EU-parlamentin ja jäsenmaiden edustajat. Jäsenmaiden ääntä käyttää puheenjohtajamaa, eli tässä tapauksessa Espanja.

Komissio-, parlamentti- ja Brysselin diplomaattilähteiden mukaan viime viikolla pöydällä olivat ”poliittisesti kaikkein vaikeimmat kysymykset”.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että asiassa edistyttiin ja että valmista tulee vuoden loppuun mennessä. Tarkemmista yksityiskohdista osapuolet eivät tässä vaiheessa vielä puhuta, koska mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu.

MT:n tietojen mukaan kovinta vääntö kulminoituu siihen, tarkastellaanko energiatehokkuuden parantamisessa eli käytännössä energian kulutuksen leikkaamisessa yksittäisiä rakennuksia kussakin jäsenmaassa vai koko rakennuskantaa.

Jäsenmaiden muodostama neuvosto yrittää Espanjan johdolla kääntää tarkastekulman komission ja parlamentin linjaamista yksittäisistä rakennuksista koko rakennuskantaan. Eli käytännössä kukin jäsenmaa voisi tavoitella keskimääräistä energiatehokkuusluokkaa tiettyyn määräpäivään mennessä. Se antaisi mahdollisuuden harkita alueellisesti sekä rakennus- ja asuntokohtaisesti, mitkä remontit ovat järkeviä ja mitkä eivät.

MT:n eri lähteistä saamien tietojen mukaan parlamentti ja komissio eivät vielä ole osoittaneet riittävää kompromissihalukkuutta.

Toinen vaikea poliittinen kysymys koskee rakennusten energiatodistusten luokitteluasteikkoa. Komissio ja parlamentti tiukentaisivat voimassa olevaa energiatehokkuustaulukkoa tuntuvasti.

Myös siitä, mihin mennessä tavoiteltava energiatehokkuusluokka pitää saavuttaa, taistellaan. Komission ja parlamentin esityksessä tavoitellaan nykyistä tiukempia energialuokkia vuoteen 2030 ja 2033 mennessä. Neuvosto esittää, että tavoitevuodet olisivat 2033 ja 2040.

Vaikka neuvosto onnistuisi loiventamaan parlamentin mallia meneillään olevissa neuvotteluissa, todennäköisesti vuonna 2026 voimaan astuva direktiivi käynnistäisi massiivisen ja miljardeja nielevän remonttivyöryn.

Kiinteistöliitto on arvioinut, että Suomessa parlamentin esityksen mukainen korjausvelvoite koskisi lähes 700000 rakennusta ja 1,5 miljoonaa asuntoa, joissa asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä.

Arvio on linjassa VTT:n laskelmien kanssa. Niiden mukaan komission esityksen kokonaiskustannus olisi noin 13,7 miljardia ja parlamentin jopa 21 miljardia.

Kukaan ei tässä vaiheessa osaa sanoa, mistä kassasta nämä rahat otetaan. Hyvänä puolena MT:n lähteet näkevät kuitenkin sen, että energiatehokkuusdirektiivi voi parhaassa tapauksessa helpottaa rakennusalan ahdinkoa.