MT-kysely: Enemmistö suomalaisista pelkää sodan laajentumista Euroopassa uusiin maihin
Naiset pelkäävät sodan leviämistä selvästi enemmän kuin miehet. Sodan laajentumisuhka herättää eniten huolta maaseutumaisissa kunnissa.
Sodan laajentumista uusiin Euroopan maihin pelkäsi enemmistö suomalaisista. Ukrainalainen telatykki kesäkuun 24. päivä tulitehtävässä Donetskin alueella. Kuva: Evgeniy Maloletka/LehtikuvaEnemmistö suomalaisista (54 prosenttia) pelkää sodan laajenevan Euroopassa uusiin maihin, selviää tuoreesta MT-kyselystä. Eri mieltä väitteen kanssa on 33 prosenttia kansasta, ja kannastaan epävarmoja on 13 prosenttia.
Naiset ovat sodan laajenemisesta miehiä enemmän peloissaan. Naisista 63 prosenttia pelkää Ukrainan sodan eskaloituvan ja vain 24 prosenttia ei.
Miehistä alle puolet (45 prosenttia) pelkää sodan leviävän, kun 42 prosenttia ei usko siihen. Kannastaan epävarmoja on molemmissa sukupuolissa 13 prosenttia.
Ikäryhmittäin nuoret ja keski-ikäiset naiset ovat eniten huolissaan sodan laajentumisesta. Eniten pelkoa kokevat 31–50-vuotiaat naiset, jossa 67 prosenttia jakaa huolen ja 21 prosenttia ei.
Miehissä sen sijaan nuorin ikäryhmä eli 18–30-vuotiaat pelkää sodan leviämistä vähiten. 44 prosenttia ei tuntenut aiheesta pelkoa.
Pääkaupunkiseudulla sodan leviämistä pelätään vähiten ja maaseutumaisissa kunnissa eniten.
Maaseutumaisissa kunnissa 58 prosenttia pelkää sodan laajentuvan, kun 31 prosenttia ei jaa huolta. Pääkaupunkiseudullakin puolet pelkää asiaa, 38 prosenttia ei.
Ulkopoliittisen Instituutin (UPI) ohjelmajohtaja Harri Mikkola pitää kyselytutkimuksen tuloksia täysin odotettavina.
”Onhan se kurja tilanne, kun näin moni pelkää sotaa. Tosin se on täysin ymmärrettävää, kun laajentumishaluinen ja aggressiivinen itänaapuri käy hyökkäyssotaa Ukrainassa.”
Mikkolan mukaan suomalaiset ymmärtävät ukrainalaisten hädän oman historiansa vuoksi monia muita eurooppalaisia paremmin. Vaikka yhteys Venäjään on todella heikko, samaan aikaan Suomen sotilaallinen pidäke on parempi kuin koskaan.
Maaseudun varautuneemmat vastaukset voivat puolestaan selittyä hänestä ainakin Itä-Suomessa aikaisemmilla Venäjä-yhteyksillä.
”Ennen sotaa Itä-Suomessa kontakti Venäjään oli jokapäiväisempää kuin muualla, niin tilanteen muutoskin on ollut konkreettisempi.”
”Venäjä on perinteisesti yrittänyt hyödyntää lännen eskalaatiopelkoja.” Harri Mikkola
Vaikka erilaisia riskejä on olemassa, eskalaation pelko ei saa Mikkolan mukaan estää länttä tekemästä oikeita Ukrainaa ja koko Euroopan turvallisuutta vahvistavia päätöksiä.
”Venäjä on perinteisesti yrittänyt hyödyntää lännen eskalaatiopelkoja, mitä se tekee tälläkin kertaa”, hän avaa.
Mikkola painottaa Venäjän olevan edelleen ongelmissa Ukrainassa, sillä maan moderni sotakalusto on tuhottu jo vähintään kertaalleen. Vaikka Venäjä voittaisi Ukrainassa selkeästi, ei siitä olisi UPI:n ohjelmajohtajan mukaan hetkeen uhkaamaan länttä.
”Emme voi laittaa turvallisuuttamme toiveajattelun varaan, vaan meidän pitää tehdä tarvittavat toimet vahvan pidäkkeen ja puolustuskyvyn synnyttämiseksi.”
Lännellä on periaatteessa Mikkolasta huomattavasti Venäjää vahvempi teollinen kapasiteetti, mutta tarvittavien investointien tekemiseen tuntuu edelleen puuttuvan jossain määrin tahtotila.
”Poliitikot ovat politiikkoja, joille epäsuosittujen päätösten tekeminen satsata puolustukseen on vaikeaa varsinkin, jos maan sisäisissä asioissa on muitakin ongelmakohtia”, hän summaa.
Kantar Agri toteutti kyselyn 14.–19. kesäkuuta MT:n tilauksesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 036 henkilöä. Tulos on painotettu vastaamaan Manner-Suomen aikuisväestöä.
Koko otannan osalta virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.
- Osaston luetuimmat
