Uimavalvoja Tobias Wikman mittaa altaan veden lämpötilaa Laihian uimahallissa. Mittari näyttää lämpötilaksi 28 astetta. Kuva: Johannes Tervo
Vielä riittää saunaan kuumia löylyjä nuukuudestaan kuuluisassa pitäjässä – silti lähes kaikki kunnat etsivät säästötoimia
Kunnat päättävät parhaillaan, miten säästää energiaa tänä talvena.
Kuntouimari Dave Jay vetää viimeisiä kauhaisuja päivän 1 000 metrin untitavoitteestaan. Tavallisesti Jay ui 2 000 metriä. Kuntouimarille altaan vesi voisi hänen mukaansa olla jopa muutaman asteen alempi, jotta uidessa ei tulisi niin kuuma. Kuva: Johannes TervoSyyslomaviikolla uimahallin ovi käy Laihialla tiuhaan, kun kuntalaiset haluavat saunaan ja uimaan. Nuukuudestaan kuuluisassa pitäjässä energiansäästöstä on keskusteltu, mutta uimahallin käyttäjille ei ainakaan vielä ole ilmoitettu mahdollisista muutoksista.
Sähkölaskun hillitsemiseksi oman, hakkeeseen perustuvan lämpökeskuksen rinnalle on pohdinnassa aurinkopaneelirivistöä monitoimihallin katolle.
Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön erityisasiantuntija Vesa Peltola kertoo monien kuntien pohtivan nyt keinoja energian ja sähkön säästämiseksi.
Kuntaliiton hiljattain julkaiseman kuntakyselyn perusteella varsinaisia päätöksiä ei moni kunta ollut vielä tehnyt.
”Nyttemmin tilanne on tarkentunut. Esimerkiksi Astetta alemmas -kampanjassa moni kunta tekee suunnitelmiaan valmiiksi tässä kuussa”, Peltola kertoo.
Motivan elokuun lopussa julkistama Astetta alemmas -kampanja kannustaa ihmisiä, yrityksiä ja muita organisaatioita säästämään energiaa.
Kampanjan tavoitteena on saada vähintään 95 prosenttia suomalaisista kotitalouksista säästämään energiaa ja tasata sähkönkulutuksen huippuja.
Esimerkiksi Lappeenrannassa kiinteistöjen lämpötiloja ollaan alentamassa asteella tai kahdella, ilmanvaihtoa pienennetään yöaikaan ja ulkovalaistusta vähennetään.
Myös muun muassa Vaasa on ilmoittanut himmentävänsä katuvalaistustaan.
Ilmanvaihtolaitteiden ja lämmityksen säädöt sekä energiankulutuksen seuranta ja siihen liittyvät selvitykset olivat Peltolan mukaan myös listalla korkealla.
Astetta alemmas -kampanjassa suunniteltavaksi on ilmoitettu noin 270 toimenpidettä, joista kolmasosa on sisäistä neuvontaa ja suunnittelua sekä kuntalaisviestintää.
”Näin voidaan alueellisesti välttää sähköaseman pimentäminen.”
Mikäli ensi talvena iskee paha sähköpula, esimerkiksi Lahden kaupungin ympäristön maaseutualueilta aletaan katkoa sähköjä pari tuntia kerrallaan.
Laihialainen Raimo O. Kinnari viihtyy Laihian uimahallin saunan 80 asteen löylyissä. Kunnan hallissa ei ainakaan vielä ole laskettu uimavaden tai saunan lämpötilaa säästösyistä. Kuva: Johannes TervoEnergiansäästötoimet käsitellään pääsääntöisesti luottamusmieselimissä. Tavoitteena on säilyttää palvelutaso aiempaa vähemmällä energialla.
”Kun säästetään energiaa, tulee helposti mieleen vilu ja nälkä. Kuntalaisten keskuudessa palvelutason laskeminen ei aina aiheuta suurta ihastusta, varsinkaan jos kunnalla on kiinteä sähkösopimus ensi vuoden puolelle. Miksi pitää säästää, kun itsellä on eurojen suhteen sama tilanne, saatetaan kysyä.”
Energiapulan kohdatessa sähkökatko asettaa kuitenkin kaikki samalle viivalle, on ollut Kuntaliiton viesti.
”Kun se tulee per johtolähtö, sen varrella ovat sekä edullisen että kalliin sopimuksen tehneet sekä myös kriittisten palveluiden tarvitsijat ja kesämökkiläiset. Kaikkien etu on kyseessä.”
Aiemmin aurinkosähköinvestointien takaisinmaksuaika on voinut olla yli kymmenen vuotta.
Astetta alemmas -kampanjan yli 90 kunnasta, kuntayhtymästä ja osakeyhtiöstä suuri osa on kunta-alan energiatehokkuussopimukseen kuuluvia kuntia.
”Näissä kunnissa on korkeampi tietoisuus aiheesta. Kuntaliiton kyselyssä 84 prosenttia näistä kunnista myös ilmoitti voivansa tehdä merkittäviä energiansäästötoimenpiteitä.”
Peltolan mukaan voi vain arvailla, ovatko asiat energiatehokkuussopimuksen ulkopuolisissa kunnissa kohdillaan vai ei.
”Niistä 41 prosenttia ilmoitti, ettei ole juurikaan tekemässä säästötoimenpiteitä.”
Sama koski myös varautumista sähkökatkoihin: varautumissuunnitelmia oli tehty selvästi useammin sopimukseen kuuluvissa kunnissa.
Iso osa kunnista pohtii nyt energiatehokkuusinvestointeja. Aiemmin aurinkosähköinvestointien takaisinmaksuaika on voinut olla yli kymmenen vuotta.
”Nyt tuo aika on voinut pudota alle puoleen tästä. Se muuttaa merkittävästi aurinkosähkön tilannetta.”
- Osaston luetuimmat
