Monelle suomalaiselle tämä vuosi on mahdollisesti ensimmäinen, jolloin energiankulutusta pitää oikeasti miettiä, toteaa Maa- ja kotitalousnaisten kehityspäällikkö Marita Suontausta. Kuva: Lari Lievonen
Erityisesti kaksi asiaa kiinnostaa kansalaisia näinä nousevien kustannusten aikoina – yhdessä asiassa suomalaiset ovat tottuneet trooppisiin lämpötiloihin
Rahaan liittyvän ahdistuksen ei pidä antaa hallita elämää, asiantuntija muistuttaa.
Suorasähkölämmitteisen omakotitalon asukas tuntee hintapiikit heti seuraavassa sähkölaskussaan. Kuva: Kimmo HaimiKuluttajien luottamus talouteen sakkaa pahasti. Tilastokeskus uutisoi elokuussa, että kansalaisten odotukset Suomen talouteen liittyen olivat alimmillaan tilaston 27 vuoden historian aikana.
Kuluttajien murheet rahan riittävyydestä on huomattu myös Veronmaksajain keskusliitossa. Liiton kustantaman Taloustaito-lehden toimituspäällikkö Ulla Simola kertoo, että heidän seuraamistaan aihepiireistä erityisesti energian hinnan ja korkojen nousu kiinnostavat veronmaksajia.
”Kaikki energiaan liittyvä kiinnostaa, olipa kyse polttoaineista tai eri lämmitysmuotojen kustannuksista.”
Monelle suomalaiselle tämä vuosi on todennäköisesti ensimmäinen, jolloin energiankulutusta pitää oikeasti miettiä, huomauttaa Maa- ja kotitalousnaisten kehityspäällikkö Marita Suontausta. Viimeksi energiankulutus oli laajassa mittakaavassa suurennuslasin alla 1970-luvun energiakriisin aikaan, mutta silloin maailma oli erilainen.
”Olihan silloinkin monenlaisia sähkölaitteita, eivätkä ne olleet yhtä energiatehokkaita kuin nykyiset. Ero on kuitenkin siinä, että nykyään lähes kaikki vaatii toimiakseen sähköä”, Suontausta tiivistää.
Jos asuintilat lämpiävät puulla, jokaisen lämpöasteen eteen joutuu tekemään konkreettisesti töitä. Suorasähkölämmitteisen omakotitalon asukas taas tuntee sähkön hintapiikit heti seuraavassa sähkölaskussaan.
Suontausta pohtii, että mahdollisesti kaukolämpöverkon piirissä on helppoa olla ajattelematta, että patterista huokuva lämpö on lähtöisin jostakin. Suomessa, toisin kuin eteläisemmässä Euroopassa, asuinkerrostaloissa lämmityksestä maksetaan osana vuokraa tai vastiketta, joten todellinen energiankulutus jää monelle hämärän peittoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuosina 2012–2015 tutkituissa kerrostaloasunnoissa lämpötila oli yli 23 astetta keskimäärin 40 prosenttia ajasta. Suomalaiset ovat siis tottuneet tarpeettoman korkeisiin sisälämpötiloihin, vaikka Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 18 astetta on riittävä minimilämpötila valtaosalle ihmisistä, ja 20 asteen lämpötila on riittävä myös sairaille, liikuntarajoitteisille, vanhuksille ja pienille lapsille.
Maa- ja kotitalousnaiset on mukana lokakuussa alkavassa Astetta alemmas -kampanjassa, jonka tarkoituksena on kannustaa suomalaisia pohtimaan energiankulutustaan jo ennen talven paukkupakkasia.
Nykyaikainen elämänmeno perustuu pitkälti kuluttamiselle ja ajatukselle siitä, että vain kuluttamalla voi nauttia elämästä.
Energian hinnan lisäksi suomalaisia kiinnostaa tällä hetkellä seurata korkojen nousua, Simola kertoo.
Kuten energian hinnan kohoaminen, myös korkojen nousu vaikuttaa lainaansa maksaviin henkilöihin eri tavoin, hän lisää. Esimerkiksi suomalaisten asuntolainoista suurin osa on sidottu 12 kuukauden euriboriin, mikä tarkoittaa, että korko pysyy muuttumattomana aina vuoden kerrallaan. Joku saattaa siis hyötyä matalammista koroista vielä useita kuukausia.
Lainaa myöntäessään pankit tekevät stressitestin siitä, selviäisikö lainanhakija jopa kuuden prosentin korosta. Simola huomauttaa, että lainaa hakiessa pienimuotoinen pessimismi on paikallaan: esimerkiksi pankin lainalaskurilla voi tutkailla, millaisia summia pitäisi maksaa, jos korkotaso pysyisi jatkuvasti korkealla. Kun on henkisesti varautunut korkeisiin korkoihin, voi säästyneestä summasta kerryttää puskuria pahan päivän varalle.
Samaa ajattelutapaa voi soveltaa muihinkin kulueriin, Simola vinkkaa. Jos saa esimerkiksi autolainan maksettua tai päättää lopettaa jonkin palvelun kuukausitilauksen, voi tällä tavoin säästyneen summan siirtää jatkossakin syrjään, mutta ei lainanantajalle tai palveluntarjoajalle, vaan itselleen.
Simola kehottaa kuitenkin uhraamaan ajatuksen sille, missä säästöjään pitää. Patjan alla korkoa kertyy nolla prosenttia ja säästötililläkin yleensä korkeintaan prosentti, mutta samaan aikaan inflaatio laukkaa yli 7 prosentissa. Tällä hetkellä inflaatio siis syö rahan arvoa siihen malliin, että lähdevero huomioon ottaen säästöjen pitäisi kasvaa korkoa yli 10 prosenttia, jotta rahan reaaliarvo säilyisi.
Vaikka rahan riittävyys aiheuttaisikin stressiä ja omia kulutustottumuksia pitäisi miettiä rajustikin uusiksi, tunteen ei pidä antaa hallita elämää, Suontausta muistuttaa.
”Jos istuu yhden illan pöydän ääressä ja pohdiskelee raha-asioita, aihetta ei tarvitse miettiä joka hetki.”
Lisäksi Suontausta muistuttaa, että rahansäästökohteiden etsimisen lisäksi vähintään yhtä tärkeää on löytää tapoja nauttia elämästä.
Nykyaikainen elämänmeno perustuu pitkälti kuluttamiselle ja ajatukselle siitä, että vain kuluttamalla voi nauttia elämästä. Luonnosta nauttiminen ja kirjastossa käyminen ei kuitenkaan maksa mitään ja ihmisiä voi tavata paitsi kahvilassa, myös kotona.
”Onnellisuus ei vaadi jatkuvaa rahankäyttöä”, Suontausta huomauttaa.
- Osaston luetuimmat
