Putinistit voittivat Itä-Saksan vaaleissa − se aiheuttaa hässäkän EU:ssa, mutta ei sellaista kuin Suomessa kauhistellaan

Thüringenin ja Saksin maapäivävaalien tulokset pysäyttävät. Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen fasistin johtama äärioikeistolainen ryhmä nousee Saksassa osavaltion suurimmaksi.

Thüringenin AfD:n (Vaihtoehto Saksalle) johtajaa Björn Höckeä saa oikeuden päätöksellä kutsua fasistiksi. Hänet on kahdesti tuomittu kiellettyjen natsi-iskulauseiden käytöstä. Thüringenin sisäinen tiedustelu on määritellyt paikallisen AfD:n äärioikeistolaiseksi.

AfD:llä on Thüringenissä nyt hallussaan määrävähemmistö. Puolue pystyy torpedoimaan esimerkiksi sisäisen tiedustelun johtajavalintoja. Sen ääniosuus oli yksin kolme kertaa suurempi kuin liittokansleri Olaf Scholzin johtaman kolmen puolueen hallituskoalitiolla yhteensä. Yhdessä laitavasemmiston uuden BSW-ryhmän kanssa AfD:llä on lähes ehdoton enemmistö Thüringenin maapäivillä.

Saksissa asetelma on lähes samanlainen: poliittiset äärilaidat hallitsevat, vaikka kristillisdemokraattinen CDU kampesi itsensä niukasti AfD:tä suuremmaksi.

Suomessa ja muualla Euroopassa kiinnitettiin huomiota erityisesti siihen, että laitavasemmiston äänimagneetti Sahra Wagenknechtin ympärille rakennettu BSW (Sahra Wagenknechtin liitto) vastustaa Ukrainan sotilaallista tukemista ja Yhdysvaltain keskimatkan ohjusten sijoittamista Saksaan. Hän on myös kiistatta ”putinisti”, sotarikoksiin syyllistyneen Venäjän presidentti Vladimir Putinin ”ymmärtäjä”.

AfD on Ukrainan sodan ja Putinin suhteen samoilla linjoilla kuin Wagenknecht, mutta ei pitänyt näitä asioita maapäivävaaleissa yhtä äänekkäästi esillä kuin BSW.

Thüringenin ja Saksan vaalitulokset näyttävät Venäjän hyökkäystä torjuvan Ukrainan kannalta karmeilta. Kremlissä ne tulkitaan varmasti taas yhdeksi uudeksi erävoitoksi.

Putin ja Ukraina eivät kuitenkaan olleet itäsaksalaisten äänestäjien mielissä päällimmäisinä. Vaalikarjalle ykkösasioita olivat maahanmuutto ja sisäinen turvallisuus. Ne siivittivät äärilaitojen voittokulkua.

Wagenknechtin ensisijaisena tavoitteena tuskin edes oli Saksan Ukraina-linjan nopea muuttaminen. Hän pyrki ennen muutta hajottamaan kansleripuolue SPD:n rivejä. Demareilla on oma vahva ”rauhanoppositionsa”, joka suhtautuu varauksellisesti Ukrainan aseistamiseen ja USA:n ohjuksiin.

Laitavasemmiston äänimagneetti Sahra Wagenknecht vastustaa Ukrainan aseistamista ja USA:n keskimatkan ohjusten sijoittamista Saksaan, mutta hän on myös maahanmuuttokriittinen. Kuva: Imago / Lehtikuva

Samaan aikaan, kun Suomi puhuu ”Venäjän voitosta” entisessä DDR:ssä, Saksassa keskustelu maahanmuuton rajoittamisesta käy vähintään yhtä kovilla kierroksilla kuin 2015−2016 pakolaiskriisin jälkimainingeissa.

Maltillisen keskustan poliitikkoja yhdistää nyt paniikki. Jos maahanmuuttoon liittyville ongelmille ei tehdä nopeasti jotain, AfD:n ja BSW:n voittokulku jatkuu.

Paniikin kulmakerrointa lisäsi se, että vaalien alla syyrialainen turvapaikanhakija tappoi Nordrhein-Westfalenin Solingenissa veitsellä kolme ihmistä ja vahingoitti kahdeksaa. Kyseessä oli mitä ilmeisimmin terrori-isku. Epäilty tekijä olisi jo ajat sitten pitänyt karkottaa maasta, mutta siinä oli epäonnistuttu.

Suurin oppositioryhmä, CDU:n CSU:n muodostama oikeistounioni vaatii turvapaikkaoikeuden perusteellista mylläämistä niin, että hakijoita voidaan jatkossa matalalla kynnyksellä palauttaa ja käännyttää jo rajalta takaisin.

Kyllä. Kuulostaa tutulta. Saksa on luisumassa kohti samanlaista perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kannalta kyseenalaista rajalakia, joka Suomessa säädettiin kovan porun saattelemana.

Moni asia viittaa nyt siihen, että Saksa aloittaa mieluummin ennemmin kuin myöhemmin EU:ssa maahanmuuttoon liittyvän vyörytyksen. Se on paljon todennäköisempää Saksan nopea täyskäännös Ukrainan tukemisessa. Baijerin pääministeri Markus Söder on jo todennut, että jos yhteistä EU-näkemystä tiukemmista turvapaikkakäytännöistä ei saada aikaan, Saksa tekee ratkaisuja yksipuolisesti.