Köyhyys lisääntynyt maaseudulla, vilu uhkaa ja asiointimahdollisuudet uhattuina
VTT ja Vaasan yliopisto ovat tutkineet liikenteeseen ja energiaan liittyvää köyhyyttä maaseudulla.Tilaajalle
Palveluiden äärelle pääseminen vaatii maaseudulla monesti vaivannäköä. ArkistokuvaHyvinvointialueiden palveluiden saatavuus, kauppa-asioinnin helppous, nuorten koulumatkojen turvallisuus ja mahdollisuus harrastaa ovat asioita, jotka eivät ole itsestään selvyyksiä maaseudulla asuville.
Panostaminen kyseisiin asioihin on nostettu Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä -hankkeen toimenpidesuositusten kärkeen.
VTT ja Vaasan yliopisto ovat tutkineet kyseisessä hankkeessa liikenne- ja energiaköyhyyttä maaseutualueilla.
Tutkimuksen mukaan vain noin kolmanneksella maaseudun kotitalouksista arki jatkui ennallaan energia- ja liikennekustannusten noustessa. Kustannusten nousu aiheuttaa köyhyyttä.
”Energiaköyhyys liittyy vahvasti sähkön ja muun energian kustannuksiin sekä asuinrakennusten kuntoon. Liikenneköyhyyteen liittyvät kustannusten ja liikkumisvaihtoehtojen lisäksi erilaiset liikkumistarpeet, etäisyydet ja palveluiden saatavuus. On alueita, joissa joukkoliikennettä ei ole, naapurit ovat kaukana eikä taksipalvelujakaan ole aina saatavilla”, sanoo johtava tutkija Jenni Vestinen VTT:ltä.
VTT:n ja Vaasan yliopiston hanke on ensimmäinen, joka käsittelee energia- ja liikenneköyhyyden kokonaisuutta maaseutualueiden näkökulmasta.
Paitsi että maaseudun liikkumispalveluita on kehitettävä, on myös kiinnitettävä huomiota itse tieverkoston kuntoon.
”Yksityistiet ovat erityisen vahvasti maaseudun ilmiö. Tämän vuoksi niiden ylläpidon merkitys liikenneköyhyyden torjumisessa on suuri”, sanoo projektiasiantuntija Heli Siirilä Vaasan yliopistosta.
Hanke peräänkuuluttaa yksityisteiden ylläpidon turvaamista kohtuuhinnalla. Mahdollisia ratkaisuja ovat esimerkiksi tieisännöinnin edistäminen, rahoituksen lisääminen, yksityistiekulujen huomioiminen kiinteistöverossa eli pienempi vero ja alv-vähennysoikeuden lisääminen tiekunnille.
Energiaköyhyyttä voidaan ehkäistä tukemalla haavoittuvien kotitalouksien korjausrakentamista ja energiatehokkuuden parantamista. Näin voidaan välttää tilanteita, joissa kotitaloudet joutuvat asumaan liian kylmässä, mikä voi olla haitaksi terveydelle.
Energiakriisin aikana vuosina 2022–2023 käyttöön otetut tukitoimet eivät kohdistuneet tehokkaasti pienituloisiin, sillä omavastuuosuudet ja kynnysrajat olivat liian korkeita. Tämä tulisi huomioida, kun kehitetään mekanismeja energiakriiseihin varautumiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
