Suomi ja EU jälleen erimielisiä silakan kalastusmääristä

Silakan kalastuskiintiö Pohjanlahdella hiertää jälleen Suomen ja EU-komission välillä. Komission esityksen mukaan Pohjanlahden silakan kalastuskiintiö laskisi ensi vuodelle 25 560 tonniin.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on puolestaan esittää ensi vuoden kiintiön asettamista 55 869–62 684 tonniin. Tänä vuonna Pohjanlahden silakan kalastuskiintiö on ollut 54 476 tonnia.

Kiintiöistä päätetään EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa lokakuun lopulla.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sekä ympäristövaliokunta vastustavat hallituksen tavoin komission ehdottamaa kalastuskiintiötä.

Ehdotusta moititaan muun muassa siitä, että se aiheuttaisi perusteetonta sosioekonomista vahinkoa ja siitä, että se ei pohjaudu Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteelliseen neuvoon.

Komission ehdotus kiintiöstä on 62 prosenttia, eli 30 309 tonnia pienempi, kuin ICES:n neuvo suurimmasta sallitusta saaliista.

Maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Risto Lampinen kertoo, että hallitus puoltaa ICES:n neuvon mukaista 11–16 prosentin leikkausta tämänvuotiseen silakkakiintiöön.

Suomen lopullinen kanta on eduskunnan käsittelyssä.

Suomi pitää erittäin ongelmallisena sitä, että komission ehdotukset silakan kalastuskiintiöistä ovat vaihdelleet kymmenillätuhansilla tonneilla viime vuosina.

Suurten vaihteluiden taustalla on erimielisyys siitä, mitä Itämeren kalakantojen monivuotisen suunnitelman artiklaa kiintiöitä koskevassa päätöksenteossa noudatetaan. Lampisen mukaan tilanne on nyt samanlainen, kuin vuoden 2024 kiintiöpäätöstä tehdessä.

Silloin komissio ehdotti silakan kohdennetun kalastuksen lopettamisesta. Perusteena kalastuskiellolle oli silakkakannan tilan hälyttävä romahdus.

Lopulta vuoden 2024 kiintiö kuitenkin asettui 45 092 tonniin.

Silakka on Suomen kaupallisen kalastuksen tärkein saaliskala.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Tämän vuoden kiintiötä päätettäessä kalastusmääriä nostettiin, sillä silakkakannan koon ja yksittäisten kalojen kunnon arvioitiin parantuneen. Silloin Suomi valitsi komission ehdottaman kiintiön alarajan, sillä kannan elpymistä haluttiin turvata.

Tulevalle vuodelle komissio ehdottaa kiintiötä, joka on huomattavasti pienempi kuin tälle vuodelle ehdotettu alaraja. Myös ICES:n neuvossa suurin mahdollinen saalis laskisi tämän vuoden kiintiöstä.

ICES:n neuvon taustalla on se, että Pohjanlahden silakkakannat eivät olet elpyneet niin hyvin, kuin miltä viime vuonna näytti.

Tilanne vaikuttaa ennen kaikkea Suomeen ja Ruotsiin. Maissa on kuitenkin erilainen näkemys siitä, miten silakkakantojen vahvistamista tulisi lähestyä.

”Suomi pitää tärkeänä, että kiintiöissä noudatetaan johdonmukaisesti kestävän enimmäistuotannon periaatetta ja ICES:n neuvoa. Ruotsi on omaksunut Pohjanlahden silakan osalta tiukemman linjan”, Lampinen sanoo.