

Verohallinto saattaa lähettää sinulle hyvin nopeasti ehdotuksen uudesta verokortista, jos tulosi nousevat esimerkiksi tulospalkkion tai vastaavan lisärahan takia. Näin kävi MT:n lukijalle.
Automaattisesti tuleva ehdotus uudesta verokortista voi hämmentää ja herättää ajatuksia siitä, miten tarkkaan Verohallinto ihmisten tuloja oikein seuraa.
Verohallinnon ylitarkastaja Heikki Koskela kertoo, että ihmisten tuloja seurataan kansallisen tulorekisterin tietojen perusteella. Tiedot ovat pitkälti reaaliaikaisia.
Yllättäen tulleen verokortin taustalla on Koskelan mukaan luultavasti se, että tiedot on viety tulorekisteriin sellaisella koodilla, jonka perusteella tuloennusteita tekevä automatiikka arvioi, että kyse on tulojen pysyvästä noususta, eikä tilapäisestä lisätulosta.
Esimerkiksi palkalle ja tulospalkkiolle on olemassa omat koodinsa, ja jos automatiikka luulee, että tulospalkkio onkin palkkaa, se voi olettaa, että henkilön tulot nousevat pysyvästi ja järjestelmä saattaa lähettää ehdotuksen uudesta verokortista.
Osa etenkin suuremmista työnantajista raportoi hyvin tarkkaan erilaiset kertaluonteiset tulot, mutta osalla pienemmistä työnantajista raportointi ei ole niin tarkkaa.
Jos koodit ovat oikein, automatiikka pystyy jättämään tilapäiset lisätulot pois ennusteistaan.
”Valitettavasti osa työnantajista käyttää yhtä ja samaa koodia. Ne työntävät ihan kaiken sinne.”

Useimmiten automaattisia ehdotuksia uusista verokorteista lähtee Koskelan mukaan silloin, kun verokortin tuloraja on jo ylittynyt tai tulot ovat alkuvuoden aikana toistuvasti tulorajan mukaista kuukausituloa korkeammat. Silloin, jos tulot laskevat, automaattisia ehdotuksia ei lähetetä. Syynä on se, että Verohallinto ei halua aiheuttaa asiakkaalle ennusteen takia mätkyjä tai liian isoa ennakonpidätystä.
Käytännössä tulojen lasku on hankalampi ennustaa kuin tulojen nousu, koska monet asiat voivat laskea tuloja.
Kaikkiaan automaattisia verokorttiehdotuksia lähetetään vuosittain noin 80 000 kappaletta. Yhteensä verokorttien määrä liikkuu yli miljoonassa.
Ylitarkastaja Koskelan mukaan ennusteet kuitenkin tarkentuvat koko ajan ja toisaalta samaan aikaan yhä useammat yritykset raportoivat erilaiset tulot oikein. Vielä muutama vuosi takaperin osa suuristakin työnantajista raportoi tulot käytännössä pelkkinä palkkoina, vaikka kyse olisi ollut jostain muusta, mutta nykyään tällainen on Koskelan mukaan melko harvinaista.
Silti verokortteihin liittyvät haasteet tuskin katoavat täysin koskaan.
”Mehän emme sitä pysty ennustamaan, jos joku meinaa ruveta pitämään sapattivuotta”, Koskela antaa esimerkin.
”Mehän emme sitä pysty ennustamaan, jos joku meinaa ruveta pitämään sapattivuotta.”