Sosiaalisen ehdollisuuden valvonnan tilalla suorittaa aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja. Tarkastaja ei kuitenkaan määrää sanktioita, vaan se on Ruokaviraston ja ely-keskuksen tehtävä. Kuva: Taina Renkola
Maatilan työnantajavelvoitteet voivat koskea myös perheenjäseniä
Maatalousyrittäjän työnantajavastuun tulkintaan liittyy paljon tapauskohtaista arviointia.Tilaajalle
Työsuojelutarkastaja Katja Arestola valvoo Etelä-Pohjanmaan alueella maatilojen ja muiden yritysten työsuojeluasioita. Kuva: Taina RenkolaSosiaalinen ehdollisuus on osa ehdollisuuden kokonaisuutta ja se tarkoittaa, että pahimmillaan työnantajavelvoitteiden laiminlyönnistä seuraa maataloustuen leikkaus.
Asiaan liittyy tuottajakentällä paljon epäselvyyttä ja kysymyksiä, joihin asiantuntijat vastasivat Maaseutuverkoston järjestämässä webinaarissa.
Sosiaalinen ehdollisuus koskee kaikki maatalousyrittäjiä, joilla on työntekijöitä. Seuraamusten arviointiperiaatteet ja sanktioiden vähennysprosentit ovat samoja kuin ehdollisuudessa muutoin. Valvonnan suorittaa aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja.
”Työsuojeluviranomainen valitsee omien käytäntöjensä mukaisesti valvottavat kohteet. Mahdolliset tukiseuraamukset määritellään maataloushallinnossa työsuojeluviranomaisen arvion perusteella”, selvitti erityisasiantuntija Tiia Liuhala, maa- ja metsätalousministeriöstä.
Vaatimukset ovat jo olemassa oleva työehtoja, työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä sekä työntekijöiden työvälineiden turvallisuutta koskeva lainsäädäntö. Tältä osin mitään uutta sosiaalinen ehdollisuus ei viljelijän työnantajarooliin tuonut.
”Vain maatalouden työtä tekevä on sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksen piirissä.”
Työnantajalla on määräämisoikeuden myötä laaja vastuu ja velvollisuuksista säädetään monessa laissa.
”Tiivistettynä ohje on, että tee työsopimus, huolehdi työterveys kuntoon, arvioi riskit, perehdytä, ohjaa, neuvo ja valvo. Seuraa, ohjaa ja kirjaa toiminta”, sanoi johtaja Markku Rautio Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Tehtaassa tai rakennustyömaalla on helposti määriteltävissä mikä on työpaikka ja mitä tehdään.
”Mutta kun tehdään maatilalla töitä, voi olla vaikea erottaa mikä on tilan työtä, mikä kotiaskaretta ja mikä harrastamista. Se on kuitenkin yksiselitteistä, että vain maatalouden työtä tekevä on sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksen piirissä. Ei saman y-tunnuksen alla muuta työtä tekevä työntekijä”, sanoo Rautio.
Tapaturmien juurisyynä on usein puutteellinen vaarojen arviointi. Työtapaturman sattuessa on turha vedota tilanteen ennalta arvaamattomuuteen.
”Esimerkiksi eläimen äkkinäinen käytös tai liukkaus talvella eivät ole yllätys. Harvinaista on, että oikeudessa hyväksyttävällä tavalla ennalta arvaamatonta tapahtuisi. Siksi vaarojen arviointi työpaikalla on todella tärkeää”, Rautio painotti.
Tapaturman sattuessa työnantaja ei voi vedota myöskään siihen, että työntekijä ei noudattanut ohjeita. Ei riitä, että työturvallisuusohjeissa on maininta vaikkapa suojalasien käytöstä ja työsopimuksessa on maininta asioiden läpikäymisestä.
”Jos työntekijä ei käytä esimerkiksi suojalaseja, ensin annetaan paperi otsikolla varoitus. Jos ei mene perille, annetaan käteen verokortti ja potkut. Nämä keinot tulevat laista”, Rautio tiivisti.
Tilan töissä ei kuitenkaan voi jatkuvasti katsoa tekijöiden perään. Mahdollisen tapaturman sattuessa ollaan sitten tapauskohtaisen tulkinnan varassa, oliko työnantajan antama ohjeistus riittävä.
Tilalle työskentelevä luetaan työntekijäksi, jos työsuhteen viisi tunnusmerkkiä täyttyvät. Tätä arvioidaan myös yhtymä- tai yhtiömuotoisen tilan osakkaiden roolia määriteltäessä.
Kriteerien mukaan työsuhteessa tehdään työtä ja tämä perustuu sopimukseen. Työtä tehdään toisen lukuun, eli hyöty työstä menee toiselle. Tekijä on lisäksi toisen valvonnan alaisuudessa ja työstä saadaan vastiketta.
Jos roolista on erimielisyyttä, pohditaan tosiasiallisia yrittämisen kriteerejä, kuten sitä, voiko henkilö kieltäytyä työstä tai voiko vaihtaa toimeksiantajaa.
”Se, onko työntekijä sukua, onko sukupolvenvaihdos meneillään tai ottaako korvauksen ansiotulo- vai pääomatulona, ei ole mitään merkitystä työntekijäroolin määrittelyssä. Työsuhteen määrittelyyn ei myöskään vaikuta se, miten toinen viranomainen tulkitsee vakuutusvelvollisuuden, eli onko henkilöllä myel-, tyel- vai yel-vakuutus.”
Raution mukaan keskimäärin on helppo arvioida, onko kyseessä työsuhde.
”Työsuojelussa ei ole tarvetta pohtia, onko joku tilan perheenjäsen työntekijä. Lähinnä tämä tulee eteen, jos on otettava kantaa, onko tapahtunut työtapaturma.”
Työterveyshuolto pitää ottaa aina, kun tilalla on työntekijöitä. Oppisopimus ja työkokeilu ovat lain silmissä työsuhde, ammatilliseen opiskeluun liittyvä työssäoppiminen taas ei.
”Työterveyshuollon ammattilaiset arvioivat sen, missä laajuudessa työterveyshuoltoa on tarve toteuttaa”, Rautio sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
