Netti kallistuu omakotitaloissa, kun valokuituyhtiö poisti valikoimista halvat liittymät

Valokuituyhtiö Lounea ilmoitti muutama kuukausi sitten nostavansa laajakaistanopeutta omakotitaloasiakkailleen. Pienin nopeus nousi 100 megatavusta 250:een megaan.

Muutos tarkoitti myös kalliimpaa hintaa. 250 megan yhteyden normaalihinta on 40,38 euroa kuukaudessa. Pari vuotta sitten 100 megan nopeuden normaalihinta oli 34,90 euroa.

Lounea on yksi Suomen merkittävistä valokuitutoimijoista. Lounean myyntijohtaja Jarno Laitisen mukaan nopeuksien nosto seuraa alan yleistä kehitystä.

”Omakotitaloissa alin nopeus on tällä hetkellä 250M ja nopeustuotteiden kehitys seuraa tietenkin tarpeita. Haluamme alhaisemmallakin nopeudella tarjota saumattoman internetpalveluiden käyttökokemuksen käyttäjälle”, Laitinen sanoo.

Kerrostaloissa tilanne on toinen. Taloyhtiöasiakkaille Lounea tarjoaa yhä vain 10 megan perusnopeutta, ja yhtiön verkkosivujen mukaan 100 megan yhteyden voi tilata alle kymmenellä eurolla kuukaudessa.

”Taloyhtiöissä lähtönopeus on alhainen ja sitten tarpeen mukaan asukas voi joustavasti tilata nopeamman liittymän käytön mukaan”, Laitinen sanoo.

Kerrostaloasukkaalla on mahdollisuus valita selvästi omakotitaloasujia edullisempi valokuituun pohjautuva nettiliittymä. Kuva: Kimmo Haimi

Toisin sanoen kerrostaloasukkaalla on mahdollisuus valita selvästi omakotitaloasujia edullisempi valokuituun pohjautuva nettiliittymä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on saanut muutamia yhteydenottoja Lounean tekemistä muutoksista.

”Valokuituliittymien hinnankorotukset eivät kuitenkaan ole nousseet erityisesti esiin kuluttajien yhteydenotoissa”, KKV:n johtava asiantuntija Joonas Norr sanoo.

Norrin mukaan markkinan kehitystä on silti syytä seurata, sillä monilla kuluttajilla ei ole mahdollisuutta kilpailuttaa kuituun pohjautuvaa nettiyhteyttä. Useilla alueilla tarjolla on vain yksi toimija.

Valokuituverkkoja voi rakentaa niin kutsutun avoimen tai suljetun verkon periaatteella.

Avoimessa verkossa asiakas voi valita netin palveluntarjoajan, kun taas suljetussa verkossa voi pääsääntöisesti valita vain yhden palveluntarjoajan.

Suljettujen verkkojen omistajien asemaa voi verrata sähköverkkoyhtiöihin – tosin sähköntoimittajan kilpailuttamisessa on huomattavasti enemmän vaihtoehtoja kuin valokuituliittymissä.

Jos suljetun verkon omistaja on kuitenkin alueellaan huomattava markkinavoima, on sen tarjottava muille operaattoreille mahdollisuus vuokrata kuitua. Huomattavan markkinavoiman asema voi täyttyä, kun yrityksen markkinaosuus ylittää 50 prosenttia eikä esimerkiksi matkaviestinverkoista aiheudu riittävää kilpailupainetta.

Suomen valokuituverkot ovat pääosin suljettuja, joten maaseutualueiden omakotitaloasiakkaat eivät voi vaihtaa palveluntarjoajaa, jos hinnat nousevat.

Asiakkaiden on pakko valita kalliimpi hinta, jos yritys päättää poistaa halvemmat yhteydet. Muiksi vaihtoehdoiksi jäävät langattomat 4G- ja 5G-yhteydet tai kokonaan uuden kuitukaapelin rakennuttaminen.

Maaseudulle kuituverkkoja on rakennettu myös tukirahoin. Laajakaistatukilain mukaan tuen avulla rakennetun verkon omistajan on seitsemän vuoden ajan tarjottava muille teleyrityksille käyttöoikeus verkkoon kohtuulliseen hintaan ja syrjimättömin ehdoin.

Traficomin johtavan asiantuntijan Martin Anderssonin mukaan valokuidun yleinen hintataso ei ole noussut. Kilpailu on lisääntynyt, joten kuidun asennushinnat ja netin kuukausimaksut ovat laskeneet. Lasku on kuitenkin tapahtunut tiheästi asutuilla alueilla.

”Kilpailua on enemmän taloyhtiöpalveluissa ja tiheästi asutuilla alueilla, mutta huonommin harvaan asutuilla alueilla.”

Andersson vahvistaa MT:n havainnon, että operaattorien tarjoamat nopeudet ovat nousemassa.

Hänen mukaansa nopeamman netin tarjoamisessa on taustalla ainakin laadukkaiden videoiden katsomisen sekä etätyön ja -opiskelun lisääntyminen.

Vaikka operaattori tarjoaisi kymmenkertaisen nopeuden aikaisempaan verrattuna, se ei kasvata Anderssonin mukaan operaattorin kuluja merkittävästi. Lähinnä joitain hallinnollisia kuluja, mutta ei muuta.