• Valtamerien pintalämpötila ennätyskorkealla

    Merenpinnan keskimääräiseksi päivittäiseksi lämpötilaksi mitattiin viime viikolla 20,96 celsiusastetta. Se on korkeampi kuin tyypillisesti tähän aikaan vuodesta.
    Itämeri on matala murtovesiallas, joten se on altis ilmastonmuutoksen seurauksille. Kuvituskuva.
    Itämeri on matala murtovesiallas, joten se on altis ilmastonmuutoksen seurauksille. Kuvituskuva. Kuva: Carolina Husu
    Uutiset|Ympäristö
    10.8.202317:00
    Fanny Niittymaa

    Valtamerien merenpinnan päivittäinen keskilämpötila oli viime viikolla korkeampi kuin koskaan mittaushistoriassa, kerrotaan WWF Suomen tiedotteessa.

    Euroopan unionin ympäristötiedon palveluverkoston Copernicuksen mukaan merenpinnan keskimääräiseksi päivittäiseksi lämpötilaksi mitattiin 20,96 celsiusastetta, mikä on selvästi korkeampi kuin tyypillisesti tähän aikaan vuodesta.

    WWF Suomi on tilanteesta hyvin huolissaan.

    ”Tähän asti maailman valtameret ovat hidastaneet kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutusta. Ihmiskunnan on nyt vastattava merten hätähuutoon. Ennätyksellisen korkeat lämpötilat uhkaavat ainutlaatuista meriluontoa ja sen vaikutukset kalastukseen vaarantavat miljoonien ihmisten ruokahuoltoa. El Niñolle emme voi mitään, mutta päästöjä voimme leikata, jotta merten tulevaisuus voidaan pelastaa”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.

    Meriveden lämpötilan nouseminen ja toistuvat ennätyslämpötilat aiheuttavat lukuisia perustavanlaatuisia muutoksia ja kerrannaisvaikutuksia rannikoiden ja merten ekosysteemeille.

    ”Monet kriittisistä merten avainekosysteemeistä, kuten koralliriutat, ovat vaarassa hävitä laajoilta alueilta kokonaan. Esimerkiksi Floridassa mitattiin heinäkuussa huima merenpinnan ennätyslämpötila 38,44 celsiusastetta, mikä on kuin porealtaassa. Korkeiden lämpötilojen seurauksena laajoja alueita koralliriutoista on vaalentunut ja kuollut Floridassa”, WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen sanoo.

    Myös Itämeri lämpenee vauhdikkaasti. Itämeri on matala murtovesiallas, joten se on erityisen altis ilmastonmuutoksen seurauksille.

    Itämeren lämpeneminen vaikuttaa sen vedenalaiseen luontoon monin eri tavoin.

    Meriveden lämpeneminen kiihdyttää rehevöitymisen vaikutuksia entisestään, edistäen muun muassa sinilevien kasvua.

    Korkeat lämpötilat voivat olla kohtalokkaita Itämeren avainlajeille, kuten rakkohaurulle ja meriajokkaalle.

    Jotkin Itämeren lajeista voivat myös hyötyä meriveden lämpenemisestä, mutta se voi myös lisätä vieraslajien asettumista Itämereen, joista osa saattaa olla uhka Itämeren alkuperäislajeille.

    Lisää aiheesta
    • Suomen on nähtävä EU:ssa etenevän ennallistamisasetuksen hyödyt, sillä luonnon tilan kohentaminen tuo työtä ja turvaa edellytykset metsien käyttöön, toteavat kirjoittajat.

      Maatalous | Itämeri on matala sisämeri, ja siksi erityisen herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille − Itämerta suojellaan maalla ja metsissä

    Artikkelin aiheet
    valtakadet lämpötila
    ilmastonmuutos
    WWF Suomi
    Itämeri
    koralliriutat
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä