Velkajarrua ei ehkä noudateta tästä syystä ‒ Junckerin laki työntää seuraavankin hallituksen seinää vasten

Näyttää vahvasti siltä, ettei Petteri Orpon (kok.) hallitus yllä lähellekään omia alkuperäisiä tavoitteitaan.

Hallitus julisti aloittaessaan, että Suomeen luodaan 100 000 työpaikkaa, mutta sen sijaan on saatu noin 70 000 uutta työtöntä. Eurostat julkaisi uusimmat tiedot EU-maiden työttömyys­asteista eilen torstaina. Suomi on jämähtänyt EU:n jumboksi 10,5 prosentilla.

Hallitus on tehnyt säästöjä julkisiin palveluihin ja korottanut veroja. Sopeutukset vallitsevassa talous- ja velkatilanteessa ovat sinänsä pakon sanelemia, mutta vaikuttavat kasvutoimet ovat antaneet odottaa itseään. Kevään kehysriihestä saatiin viimein tukea asunto- ja rakennusalalle sekä kotitalousvähennyksen palautus.

Orpon hallitus on joutunut työskentelemään haastavissa olosuhteissa. Viidettä vuotta jatkuva Ukrainan sota, Lähi-idän epävakaa tilanne, säpissä oleva Hormuzinsalmi sekä päälle vyöryvä energiakriisi eivät asioita auta. Suomen talous ei saa vetoapuja mistään.

Huolestuttavinta lienee, että kovista säästöistä huolimattakin Suomen velkataakka vain kasvaa kaiken aikaa. Valtionvelan pelkät korot tuovat raskaat vuosittaiset lisäkustannukset.

Siitäkin huolimatta hallitukselta näytti viimeisessä kehysriihessään pudonneen hanskat velkaantumisen taittamisen suhteen.

Pitkäaikaisen Luxemburgin pääministerin ja Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kuuluisa lausahdus poliittisten päätösten haasteellisuudesta on jäänyt elämään ”Junckerin lakina.”

”Tiedämme kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten tulla valituiksi uudelleen, jos teemme sen”, kuuluu valtiomiehen toteamus.

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2027. Vaikka alavireinen talouskehitys on omiaan laskemaan hallituksen ja nostamaan oppositiopuolueiden kannatusta, kannattaisi Suomen onnettoman taloustilanteen kohentumista toivoa nyt aivan kaikkien.

Selvää on, että Junckerin laki työntää seuraavankin hallituksen selkä seinää vasten.

Ja nykyinen oppositio voi hyvinkin olla, ainakin pääpiirteissään, seuraava hallitus.

Silloin demarit eivät enää voi vaatia hallitusta taittamaan velkasuhdetta nykyistä voimallisemmin ‒ ja samalla kritisoida julkiseen sektoriin ja sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia. Eivätkä keskustalaiset voi syyttää toimettomuudesta säästötoimissa vain jyristäkseen seuraavassa lauseessa, että näpit irti maakuntien sairaaloista ja maaseudun kouluista.

Opposition kritiikki osuu oikeaan siinä, että Orpon hallitus on leikannut erittäin rajusti sotesta, koulutuksesta ja maakunnista. Mutta miljardiluokan lisäsopeutukset tässä ja nyt eivät voisi olla osumatta yhä lisää edellä mainittuihin.

Suomen on noudatettava EU:n velkasääntöjä. Kuvassa Euroopan keskuspankin päärakennus Frankfurtissa Saksassa. Kuva: Jukka Koivula

Suomen eduskuntapuolueista kahdeksan yhdeksästä on sitoutunut noudattamaan velkajarrua, eli mekanismia, jolla on tarkoitus saada paisuva velkaantuminen hallintaan. Ainoastaan vasemmistoliitto jäi velkajarrusovusta ulos.

Suomen velkatilanne on nyt niin paha, että velkajarrun kirjaimellinen noudattaminen tarkoittaisi 8‒11 miljardin euron sopeutustoimia seuraavalla hallituskaudella. Vertailukohtana Orpon hallitus on sopeuttanut yhteensä noin neljän miljardin edestä.

Voi olla, että nykyisen kaltaisen velkajarrun kirjaimellinen noudattaminen on ensi hallituskaudella poliittisesti mahdotonta.

EU:n velkasäännöt edellyttäisivät nekin noin 7‒8 miljardin euron suuruista sopeuttamista. Niiden noudattamiseen ovat sitoutuneet kaikki eduskuntapuolueet, myös vasemmistoliitto.

EU:n velkasääntöihin saattaa olla tulossa jonkinlaista joustoa, sillä Eurooppaan kaikella voimallaan vyöryvä energiakriisi sekä puolustusmenojen nostaminen aiheuttavat suurta päänsärkyä kautta maanosan.

Luultavasti seuraavan hallituksen toteuttama sopeutus on lähempänä EU:n velkasääntöjen kuin kansallisen velkajarrusovun vaatimuksia. Todennäköistä myös on, että osa sopeutuksista kuitataan oletetulla tulevalla talouskasvulla. Ja silloinkin tekee kipeää, sillä rajun mittaluokan säästäminen vain jatkuu.

Kaiken niukkuuden jakamisen keskellä olisi myös ratkaisevan tärkeää saada vihdoinkin käyntiin vuosikausia kateissa ollut talouskasvu. Mitä nopeammin ja mitä rivakampi kasvu saataisiin käyntiin, sitä vähemmän tulevina vuosina tarvitsisi enää sopeuttaa.

Poliittiset painotukset ja arvovalinnat riippuvat hallituskoalition väristä, mutta kansantalouden karmeaa tilaa ei pääse pakoon enää kukaan.

Tulen ja jään laulu -kirjasaagan hokemaa mukaillen:

”Winter is coming.”

Yle: Suomen työttömyysluvut ovat edelleen Euroopan surkeimpia