
Suomalaisurheilijoita ei ole Pariisin olympialaisissa voitto-onni potkinut, vaikka omia ennätyksiä on stadioneilla rikottu. Äskettäin Suomen ennätyksen rikkoivat samana päivänä kaksikin urheilijaa: aituri Ilona Mononen sekä moukarinheittäjä Krista Tervo.
Myös Suomen kouluratsastusjoukkue pärjäsi odotuksiin nähden loistavasti, kun se finaalissa jätti taakseen Australian ja Itävallan. Kahdeksas sija olympiatasolla oli poikkeuksellinen suoritus.
Hienoista suorituksista huolimatta Suomen joukkueen mitalitili on toistaiseksi tyhjä. Kotimaan kärkisuoritukset eivät näytä riittävän paikkaan kansainvälisellä palkintopallilla.
”Suomen menestystä ja toimintatapoja tulee ennen muuta verrata muihin pohjoismaihin.”
Kärkkäimmät kommentaattorit ovat alkaneet etsiä syitä ja syyllisiä, vaikka kisojakin on vielä jäljellä. Olympiakomiteassa tilannetta on ilmoitettu kommentoitavan vasta kisojen jälkeen.
Urheilijoita ei suorituksistaan soimata ‒ olympialaisiin kykenee harva kansalainen. Katseet kääntyvät kohti urheiluorganisaatioiden johtoa ja urheilijoille tarjottuja mahdollisuuksia.
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist (r.) on seurannut olympialaisia tarkkaan. MT:n haastatteluun lomaltaan vastannut ministeri ylistää olympiajoukkueen urheilijoita heidän suorituksistaan, mutta näkee tarvetta seurata huippu-urheilun kehittämistarpeita.
”Suomen menestystä ja toimintatapoja tulee ennen muuta verrata muihin Pohjoismaihin ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä, jos niiden tasolle tai vertailukelpoiselle tulostasolle ei toistuvasti ylletä.”
Ruotsin olympiajoukkue on tiistaihin 6.8. mennessä kerryttänyt kahdeksan mitalia, joista kolme kultaa. Tanskaan kultaa ja hopeaa on tullut yksi kutakin, Norjaan yksi kultamitali.
”Urheilija-apurahat tulee jatkossakin kohdentaa kaikkein lahjakkaimmille ja menestyville urheilijoille.”
Bergqvistin mukaan huippu-urheilun kehitys on Orpon hallituksen ohjelmassa huomioitu. Ammattimainen huippu-urheilu vaatii entistä enemmän resursseja, eli rahaa, valmentajia ja harjoittelumahdollisuuksia.
”Urheilija-apurahat tulee jatkossakin kohdentaa kaikkein lahjakkaimmille ja menestyville urheilijoille”, Bergqvist kertoo.
Resurssien keskittämistä pohti myös Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori Ylen haastattelussa. Vapaavuori nostikin esiin, tulisiko Suomen jatkossa keskittyä vain tiettyihin lajeihin.
Yhteistä olympiakeskustelun osallistujille on, että tulevaisuus nähdään nuorissa.
Pitkällä aikavälillä ministeri Bergqvist näkeekin yhteyden Suomen huippu-urheilun menestyksen ja nuorten liikuntaharrastusten välillä.
”Mitä useampi lapsi ja nuori saa riittävästi myönteisiä ja kehittäviä liikuntakokemuksia lapsuudessaan, sitä useampi heistä voi halutessaan realistisesti asettaa tavoitteekseen myös urheilijan uran.”
Nuorten liikuttamiseksi tuotetut hankkeet ovat olleet käynnissä jo vuosien ajan. Työtä on Bergqvistin mukaan jatkettava edelleen, vaikka tulokset eivät heti näkyisi.
”Lapset liikkuvat arjessa yhä vähemmän. Tämä trendi on jatkunut jo vuosikymmeniä, eikä ole helppo katkaista.”
Toivoa Bergqvist näkee siinä, että tietoisuus ongelmasta on lisääntynyt.
Liikuntamahdollisuuksien varmistamiseksi toteutetaan nyt Suomi Liikkeelle ‒ohjelmaa, jonka ensimmäisiä avustuksia on jaettu tänä kesänä.
”Avustuksen turvin seurat voivat perustaa harrasteryhmiä, joissa kustannus ei muodostu esteeksi harrastaa.”