• Ampiaisista tulee petoja, kun kukat kuolevat ‒ näin niille käy kesän lopuksi

    Loppukesällä ja alkusyksyllä ampiaiset käyvät levottomiksi, kun niiden aika alkaa olla ohi. Syksyn viiletessä kuhnurit ja työläiset kuolevat, ja vain kuningatar jää henkiin. Ampiaiskuningattaren saattaa löytää talvipakkasilla vaikkapa halkopinon raosta.
    Tilaajalle
    Ampiainen talvehtii halkopinossa.
    Ampiainen talvehtii halkopinossa. Kuva: Juho Rahkonen
    Uutiset|Luonto
    7.10.202422:00
    Juho Rahkonen

    Ampiaisyhdyskunta elää yhden vuoden. Yhdyskunnan kuningatar alkaa heti keväällä työstää uutta pesää.

    Talvehtinut kuningatar on jo valmiiksi ”raskaana”, sillä sen ovat hedelmöittäneet edellisen kesän lopussa syntyneet koiraat eli kuhnurit.

    Aluksi pesässä ei ole muita ampiaisia kuin kuningatar. Kesän mittaan syntyy uusia työläissukupolvia, ja seuraava sukupolvi on aina edellistä suurempi.

    Kesän lopulla vanha kuningatar kuolee. Tällöin kuhnurit ja tulevat uudet kuningattaret parittelevat.

    Ampiaisilla on kirkkaat varoitusvärit, jotta muut hyönteissyöjät eivät kävisi niiden kimppuun.
    Ampiaisilla on kirkkaat varoitusvärit, jotta muut hyönteissyöjät eivät kävisi niiden kimppuun. Kuva: Juho Rahkonen

    Ampiaiset ovat keltamustia, nelisiipisiä pistiäisiä, joita on Suomessa tavattu 43 lajia.

    Ampiaisten myrkkypistin on tarkoitettu puolustautumiseen – joissakin tilanteissa sitä saatetaan käyttää myös ihmistä vastaan, jos ampiainen tulkitsee tämän vaaraksi itselleen.

    Paras keino suojautua ampiaisen pistoksilta on välttää niiden huitomista.

    Ampiaisilla on varoitusvärejä, jotta muut hyönteissyöjät eivät kävisi niiden kimppuun. Monilla linnuilla on kuitenkin kyky välttyä pistoksilta.

    Yhteiskunta-ampiaisten suurin laji on herhiläinen, jolla on varsin hyökkäävä imago – sen englanninkielisen nimen mukaan on nimetty Suomenkin ilmavoimien käyttämä hävittäjälentokone Hornet.

    Useimmiten Suomessa törmää kuitenkin yleiseen ampiaiseen eli piha-ampiaiseen, jonka tieteellisen nimen Vespula vulgaris loppuosa viittaa vulgaariin eli kansanomaiseen tai rahvaanomaiseen.

    Ampiaispesä koostuu harmaasta, paperimaisesta aineksesta, ja sen sisällä on kennosto
    Ampiaispesä koostuu harmaasta, paperimaisesta aineksesta, ja sen sisällä on kennosto Kuva: Juho Rahkonen

    Tämä laji asettuu helposti taloksi suojaisiin ja kuiviin paikkoihin. Joka kesä saan olla hajottamassa ampiaispesän alkuja puutalomme vintiltä, jotta uskallamme roudata sinne tavaroitamme.

    Ampiaispesä koostuu harmaasta, paperimaisesta aineksesta, ja sen sisällä on kennosto. Ampiaiset jyrsivät pintapuuta vanhoista seinistä sekä keloutuneista puista ja sekoittavat sen sylkensä avulla pesäainekseksi.

    Loppukesällä ampiaisyhdyskuntien hajotessa ampiaiset menettävät elämän tarkoituksen ja alkavat puolustaa vain itseään.

    Kesän viimeisillä lämmöillä ampiaiset ovat niin kiihkeästi kukkien perään, että jopa keltainen autoni houkuttelee niitä!

    Kun kukat kesän lopulla kuolevat, ampiaiset etsivät ravintoa muista lähteistä. kuten hyönteisistä. Niistä tulee petoja.

    Ensimmäiset yöpakkaset nitistävät viimeisetkin ampiaiset – talviteloille vetäytyneitä kuningattaria lukuun ottamatta.

    Lisää aiheesta
    • Niin sensaatiouutisoinnissa kuin aiheen tutkimuksessakin toistuvat negatiiviset kohtaamiset ja ampiaisten aggressiivisuus ihmistä kohtaan.

      Luonto | Verenimijöitä, sekasyöjiä ja sokerille persoja herkkusuita – kesän ötököiden epämiellyttävyys ihmisen silmissä syntyy elintapojen ja -tilojen yhteentörmäyksestä

      Tilaajalle
    • Antti Koli: Perhosbaarista Liskonpetiin – Näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta. 168 sivua. Kirjapaja 2022.

      Piha ja puutarha | Mistä mato pitää, mihin ampiaisia tarvitaan? Luontokatoa voi hillitä omalla tekemisellä, palkittu luontokirja neuvoo

    • Koira saa ampiaisen piston yleensä kuonoonsa.

      Lemmikit | Ampiaisen pisto voi olla pahimmillaan jopa hengenvaarallinen allergiselle lemmikille − näin pistoksen oireita voi lievittää

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria