Laitureita jää kuiville ja rantoja ruopataan – ”Kuivuusriski on koko Oulun eteläpuolisessa Suomessa”
Viime talvena lunta satoi vähän ja sen vesipitoisuus jäi heikoksi. Aikainen kevät pahentaa järvien vesitilannetta entisestään.Tilaajalle
Pielisen rantaa Ahvenisella syyskuussa 2025. Kuva: Teppo LinjamaSuurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet jäävät tänä kesänä todennäköisesti tavanomaista alemmas, ellei loppukeväästä ja alkukesästä sada runsaasti, varoittaa elinvoimakeskus. Ennuste koskee etenkin keskistä Suomea Pirkanmaalta Itä-Suomeen.
Tavoitekorkeuksista jäätäneen myös monilla säännöstellyillä järvillä.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi luonnehtii tilannetta aika poikkeukselliseksi.
”Huonoin tilanne on Järvi-Suomessa, jossa vedenpinnat ovat alhaalla tai tulevat olemaan viimeistään kesällä. Jonkinasteinen kuivuusriski on koko Oulun eteläpuolisessa Suomessa.”
”Viime vuonna ruoppausilmoituksia ja -hakemuksia oli huimat kolmetuhatta ja nyt alkuvuodestakin niitä on kertynyt jo 900”.
Suuret järvet täyttyvät keväällä valtaosin sulamisvesistä, mutta vähälumisen talven ja aikaisen kevään jäljiltä sulamisvedet ovat jääneet normaalia vähemmäksi.
Moni laituri jää tänä kesänä kuiville. Saattaapa iskeä myös huoli, karkaako vesi ilmastonmuutoksen myötä pysyvästikin kauemmaksi. Myllyniemi rauhoittelee:
”Suomen ilmasto vaihtelee yleensäkin voimakkaasti, ja huiput tasoittavat toisiaan. Mutta ilmastonmuutos lisää vaihtelua entisestään. Kuivuusjaksot yleistyvät ja pitenevät, mutta niin myös sateisuus ja rankkasateet.”
Järvien pinnanlasku on saanut asukkaat ja mökkiläiset ruoppaamaan rantojaan. Lupa- ja valvontaviraston ryhmäpäällikön Maria Timosen näppituntuma on, että ruoppausilmoituksia ja -hakemuksia on jätetty tavallista enemmän.
”Viime vuonna ruoppausilmoituksia ja -hakemuksia oli huimat kolmetuhatta ja nyt alkuvuodestakin niitä on kertynyt jo 900”.
Vuoksen vesistöalueen pääjärvellä Saimaalla matalan veden haittoja pyritään ehkäisemään juoksutusta vähentämällä.
”Lähtötilanne on tavallista vaikeampi. Saimaalla ja Pielisellä keskimääräistä kuivempi vesitilanne on jatkunut jo kesästä 2024 lähtien”, elinvoimakeskus toteaa tiedotteessa.
Lumen vesiarvo oli Vuoksen vesistöalueella talvella enimmillään vain puolet keskimääräisestä. Maaliskuun sadekertymä on jäämässä keskimääräistä vähäisemmäksi ja aikainen kevät kääntää järvien vedenkorkeudet laskuun tavallista aiemmin.
Saimaalla vedenkorkeus jää ennusteen mukaan noin 50–60 senttiä, Pielisellä 60–80 ja Kallavedellä 20–30 senttiä keskimääräistä vuosihuippua alemmas. Tämänhetkistä vesistöennustetta vastaavia alkukesän vedenkorkeuksia on Saimaalla esiintynyt edellisen kerran vuosina 2011 ja 2006.
Järvet ovat korkeimmillaan noin kuukaudesta puoleentoista tavallista aiemmin.
Myös Vuoksen vesistön toisella pääreitillä Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan jäävän poikkeuksellisen matalaksi. Pielisen vedenpintaa voidaan juoksutusta rajoittamalla nostaa arviolta 10–20 senttiä.
Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan laskevan nykyisestä tasostaan syksyyn mennessä noin 20–60 senttiä sateista riippuen.
”Suomen ilmasto vaihtelee yleensäkin voimakkaasti.”
Päijänteen juoksutusta on vähennetty voimakkaasti. Silti alkukesän vedenkorkeudet jäävät todennäköisesti selvästi keskimääräistä alemmas. Loppukesän runsaat sateet voisivat korjata tilannetta. Päijänteen vedenkorkeuteen ei voida enää vaikuttaa enempää säännöstelytoimilla.
Kymijoen vesistöalueen suurista järvistä Päijänteen sekä säännöstelemättömien Konneveden ja Keiteleen vedenkorkeudet ovat jäämässä 30–40 senttiä keskimääräisestä vuosimaksimista.
Myös Kymijoen vesistöalueella lumen vesiarvo oli viime talvena enimmillään puolet keskimääräisestä.
Vesien korkeuksien kehittymistä voi seurata eri lähteistä. Elinvoimakeskukset tiedottavat vesitilanteista alueillaan. Tulvakeskus vastaa valtakunnallisesta vesitilanneseurannasta. Vesi.fi-palveluun on koottu ajantasaiset vesistöennusteet.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
