Juha ja Jenni Åman uivat kesällä lähes päivittäin omassa uima-altaassa. Leevi-poikaa kiinnostavat myös hypyt. Kuva: Jussi PartanenNakkilaNäin syntyy uima-allas pihaan
Juha Åman pääsi omakotiurakassa harkkojen muuraamisen makuun, joten hän päätti tehdä niistä myös kunnon kokoisen uima-altaan takapihalle.TilaajalleJenni ja Juha Åman muuttivat 14 vuotta sitten Vantaalta takaisin Satakuntaan Nakkilaan, kun kunnasta järjestyi perheelle rinnetontti.
Yhtä asiaa teki kuitenkin mieli. Edessä olevan talorivin takana häämötti Kokemäenjoki, mutta uimaranta sieltä puuttui ja joki oli paljon puhdistuneenakin yhä huonossa maineessa. Lisäksi isäntä ui mieluiten kirkkaissa vesissä.
”Saa olla syvää, se ei haittaa, mutta pohja on nähtävä.”
Nyt näkyy. Pihalla komeilee uima-allas, jolla on mittaa 4 x 9 metriä ja syvyyttä 120 senttiä.
Isännän mukaan uima-allas oli tavallaan omakotiurakan luonteva jatkumo. Siinä hän pääsi sinuiksi harkkojen muuraamisen kanssa, ja ne ovat tämänkin altaan runkona.
Altaaseen mennään vain pihasuihkun kautta. Kuva: Jussi PartanenKaikki palaset on mietitty loppuun asti. Ilma-vesilämpöpuppu pitää veden lämpöä yllä. Se tosin tarvitsi käynnistää viime kesän aikana vain muutaman kerran, sillä suvi oli helteinen ja altaan vieressä on salainen ase: musta kuplapeite, joka vedetään muovikatteen alle. Näin vesi lämpenee tehokkaasti täysin ilmaiseksi.
Sormitesti kertoo miellyttävästä uimavedestä. Mittari vahvistaa veden lämmöksi 29 astetta, vaikka ilma on nyt vain 16 astetta ja viime päivät on ollut koleaa. Allas pitää lämpönsä hyvin.
Alkuperäisenä ajatuksena oli, että sivuun siirrettävän muovikatteen alla olisi voinut uida kuin uimahallissa konsanaan. Mahdollista on sekin, mutta matalassa tilassa kloorin tuoksu käy turhan voimakkaaksi.
Vettä kierrättävä puhdistusjärjestelmä sijaitsee altaan sivussa, ja automatiikka ohjaa toimintoja. Vuodessa veteen kumotaan noin 75 kiloa suolaa, joten uimaria hellii hienovarainen meren aromi. Suolaa joudutaan lisäämään, koska altaasta lasketaan talveksi vettä pois.
”Uima-altaan suolainen vesi kulkee elektrolyysilaitteen kennon, suolaklorinaattorin läpi, minkä seurauksena syntyy kloorivettä. Suolapitoisuus on ehkä samaa luokkaa kuin itämeressä”, Juha Åman arvelee.
Kunnon puhdistusjärjestelmä takaa, ettei allasta juuri tarvitse täyttää. Juha Åmanin mukaan vesi voi hyvin jäädä sinne talveksikin. Kuva: Jussi PartanenUima-allas pihalle oli pitkän kypsyttelyn tulos. Tarvittiin kokeiluja, keskusteluja ystävien kanssa sekä räväkkää asioiden edistämistä.
Ensin pihassa oli pyöreä 4 x 4 metrin allas, jossa oli pieni puhdistusjärjestelmä. Sitten kaverit tekivät itselleen metallisen altaan, ja lopulta Juha päätti panna paremmaksi.
”Itseluottamus oli kasvanut harkkomuurauksen kanssa, koska olin ollut rakentamassa omakotitaloamme ja muurannut myös autotallin perustukset. Tiesin, että pystyn siihen.”
Ensin sukulaiset tulivat tekemään maansiirtotyöt: kuoppa kaivettiin altaan paikalle ja styroksit asennettiin asianmukaisesti pohjalle. Sitten Juha näytti taitonsa ja muurasi altaan pohjan ja seinät. Kuvat rakentamisen ajalta näyttävät, kuinka teräsverkkoa ja -tankoja tuli ristiin rastiin rakennelmaa tukemaan.
Lopuksi betoniauto tilattiin täyttämään valuharkot. Aluksi harkittiin betonimyllyä, mutta onneksi ajatus haudattiin. Betonia meni rakenteeseen lopulta 5–6 kuutiota, joten siinä olisi mylly saanut pyöriä.
Allasmuovi pitää ilman vedeneristettä lähes ikuisesti, jos siihen ei tule reikää.
Sitten Åmanit hankkivat mittojen mukaan altaaseen erikoisliikkeestä ”allaspussin”, eli käytännössä altaan muovisen sisäpinnan. Pussin erinomainen ominaisuus on, että se on periaatteessa ikuinen. Allasmuovi ei ala vuotaa aikojen saatossa, kuten vaikkapa kylpyhuone vedeneristyksen pettäessä laattojen alla – kunhan pinta pysyy ehjänä.
Allasmuovia ei kannata asentaa suoraan betonin päälle, sillä se tuntuisi uimarin iholle turhan kovalta ja vaurioituisi helposti. Valmistajan suositus on laittaa solumuovi harkkojen ja allaspussin väliin, mutta Juha päätyi routaeristeeseen.
Sekin toimii, mutta harkkojen muodon erottaa allasmuovin alta paikoitellen läheltä katsomalla.
Allaspussin tasoittaminen on tarkkaa puuhaa. Se pitää pingottaa niin, ettei ryppyjä jää.
Juha Åmanin mukaan erityistä tarkkuutta ja tiiveyttä vaativat myös putkien läpiviennit. Niitä tarvitaan, kun vettä kierrätetään puhdistus- ja lämmityslaitteiden läpi.
Putket kierrättävät altaan vettä, ja tarvittaessa ilma-vesilämpöpumppu altaan vieressä lämmittää veden. Kuva: Jussi PartanenKun puhdistuslaitteet ja lämmitin oli lopulta kytketty, vesi laskettiin altaaseen kahdella letkulla. Vettä altaaseen meni noin 43 kuutiota, joten hetken sai valuttaa.
”Seuraavaa vesilaskua ei mielellään katsellut”, pariskunta toteaa.
Kerran se kuitenkin vain kirpaisee. Vesi saa kerran altaaseen laskettuna pysyä siellä kuin vesihöyry konsanaan maapallolla. Edes ennen talvea vedenpintaa ei lasketa kuin sen verran että suuttimet tulevat esiin, eli parisenkymmentä senttiä.
Talvella altaan vesi saa jäätyä ja keväällä sulaa itsekseen. Ilman ja auringon annetaan alkukesästä lämmittää, ennen kuin ilma-vesilämpöpumppu kytketään päälle. Päivässä aurinko voi lämmittää vettä parisen astetta. Tehoja saa lisää tummalla peitteellä altaan päällä.
Kiskoilla olevan muovikatteen jaksaa siirtää helposti yksinäänkin altaan päältä pois. Kuva: Jussi PartanenEnsimmäinen vuosi mentiin ilman muovikatetta, mutta viereiset koivut saivat mielen muuttumaan.
”Pinta oli täynnä koivun siementä syksyllä, eikä uiminen roskien seassa oikein maistunut”, naurahtaa Jenni Åman.
Pariskunta ryhtyi etsimään altaalle muovikatetta, ja sellainen löytyikin. Samalla huomattiin, että hieman pienempi allas olisi säästänyt kustannuksissa kolme tuhatta euroa.
Metri pituudessa lisäsi kustannuksia 3 000 eurolla.
4 x 8-metristä muovikatetta olisi ollut tarjolla 6 000 eurolla, mutta allas oli valmiina paikoillaan koossa 4 x 9 metriä. Seuraava saatavilla ollut koko oli 5 x 10 metriä, ja sen hinta oli jo 9 000 euroa. Se oli pakko ottaa.
Hinta oli suolainen kuin Välimeri ja nosti altaan kokonaiskustannuksen 30 000–40 000 euroon.
”Toisaalta kyllä metrikin tuo lisää mukavuutta uintiin, joten en tuosta niin kovin pahoillaan ole”, Juha sanoo.
Rinnetontilla sijaitsevasta omakotitalosta laskeudutaan portaita pitkin alapihalle, jossa pihasauna ja uima-allas sijaitsevat. Kuva: Jussi PartanenEdistyneelle kuntouimarille allas on pieni. Juha on miettinyt asiaan ratkaisua, sillä altaan uiminen laitoja pitkin kiertämälläkään ei houkuttele. Mielessä ovat olleet valjaat, jonka avulla saisi harjoiteltua kuntouintia tai vaihtoehtoisesti jonkinlainen vastavirtalaite.
Lapsille allas on uimapaikkana verraton. Varsinkin 11-vuotias Leevi on siellä kotonaan kuin saukko, ja eri uintityylitkin sujuvat jo mainiosti
”Kun vanhemmat ovat töissä, lapset eivät käytä allasta. Turvallisuus edellä mennään, ja sen kanssa ollaan tiukkoja”, pariskunta sanoo.
Leevi Åman saa polskia altaassa vain, kun Jenni tai Juha Åman on kotona. Kuva: Jussi PartanenVielä viimeinen vinkki muille urakkaan ryhtyville. Piharemontti kannattaa ajoittaa vasta uima-altaan valmistumisen jälkeiseen aikaan.
”Tarvikkeet jouduttiin tuomaan pihan kautta eli nurmikon läpi. Ne tulivat eri aikaan, joten aina kun nurmikon oli saanut timmiin kuntoon, se meni taas remonttiin”, naurahtaa Jenni.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
