Supo on kuumempi kuin koskaan ja siksi kosijoita riittää

Ulkoministeriön (UM) valtiosihteeri Jukka Salovaara pudotti läksiäispuheessaan Suurlähettiläspäivillä uutisen. EU:n suurlähettilääksi Lontooseen siirtyvä Salovaara esitti suojelupoliisin siirtämistä sisäministeriöstä (SM) ulkoministeriöön. UM olisi hänen mukaansa luontevampi paikka, koska Supo ei ole nimestään huolimatta poliisi- vaan tiedusteluviranomainen. Lisäksi UM ja Supo tekevät läheistä yhteistyötä analyysitoiminnassa jo nyt.

SM:ssä Salovaaran esittämä ja ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) tukema ajatus ei ole herättänyt hurraahuutoja. Mahdollinen siirto koetaan siellä panos-tuotos-suhteeltaan kyseenalaiseksi, minkä lisäksi Supolla on terrorismin torjunnassa kiinteä kytkentä SM:n alaisuudessa toimivaan poliisiin.

Tuolileikki ei pääty tähän, sillä pääministeri Petteri Orpo (kok.) selvityttää Supon siirtämistä valtioneuvoston kansliaan eli pääministerin alaisuuteen. Selvitystyön käynnistämisestä ei sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan tiedotettu sisäministeriötä. Tilanne eskaloitui keskiviikkona Orpon ja Rantasen väliseksi sanasodaksi.

Kilpakosijoiden hyörinä Supon liepeillä kertoo tiedustelun merkityksen kasvusta. Vuonna 2019 voimaan tulleet tiedustelulait tekivät Suposta aiempaa vaikuttavamman toimijan verkkotiedusteluineen ja ulkomaanoperaatioineen. Jatkoksi Supo voi saada oikeuden tiedusteluun kotirauhan suojaamissa paikoissa.

Lakimuutokset ovat tehneet Suposta nykyaikaisen tiedustelupalvelun, mutta sen nimi johtaa harhaan. Muun muassa Supon päällikkö Juha Martelius on julkisuudessa pohdiskellut tarvetta nimen muuttamiselle.

Supo kiinnostaa myös työpaikkana. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi Supon saaneen rekrytointikampanjassaan keväällä tuhansia hakemuksia sen hakiessa näkyvällä kampanjallaan ”tavallisia” kielitaitoisia kansalaisia tiedustelutehtäviin (5.7.).

Supo ollut otsikoissa myös kielteisessä valossa. Entistä päällikköä Antti Pelttaria syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta. Supon epäillään hyödyntäneen eläkeläisiä lainvastaisesti Venäjän vakoiluyritysten torjunnassa. Syytettyinä ovat Pelttarin lisäksi vastatiedustelun ex-päällikkö Pertti Haaksluoto sekä kolmas henkilö, joita epäillään virka-aseman väärinkäytöstä. Ainakin Pelttari ja Haaksluoto ovat kiistäneet syytteet.

Salamyhkäisessä maineessa olevan Supon imagoa rikostutkinta tuskin rapauttaa pysyvästi. Tiedustelun painoarvon kasvu ja Supon muuttuminen nykyaikaiseksi tiedustelupalveluksi näyttävät tehneen siitä kiinnostavamman kuin aikoihin. Supossa on juuri nyt seksikkyyttä niin paljon kuin sitä ylipäätään voi valtion viranomaisessa olla.

Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja