Merimetsokanta kasvoi viime vuodesta – näissä kahdessa kunnassa merimetson pesiä on eniten

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan merimetson pesiä laskettiin kesällä 2024 noin 31 950 kappaletta. Pesimäkanta kasvoi edelliskesästä yli kymmenellä prosentilla samoin kuin vuosi sitten.

Syken arvion mukaan tulomuutto muista Itämeren maista on kasvattanut pesimäkantaa noin neljänneksellä. Merimetson pesimäkannan kasvu keskittyi toistamiseen Satakuntaan eteläiselle Selkämerelle ja Suomenlahdelle.

”Viron merimetsokanta kaksinkertaistui noin 33 600 pesivään pariin vuosina 2015–2022 ja myös Ruotsin pesimäkanta on kasvanut merkittävästi, kun taas Itämeren eteläosien kannat ovat pysyneet melko vakaina. On ilmeistä, että naapurimaidemme voimakkaasti vahvistuneet kannat heijastuvat meille nyt tulomuuttona”, toteaa tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.

Merenkurkussa pesien määrä kasvoi viiden vuoden taantuman jälkeen noin 720 pesällä. Merikotkan vahvimmalla esiintymisalueella Saaristomerellä kanta sen sijaan pieneni edelleen. Perämerellä pesämäärät pysyivät lähes ennallaan.

Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi viidenneksellä. Pohjanlahdella laskettiin noin 16 900 pesää, joista Selkämerellä noin 11 900, Merenkurkussa 2 750 ja Perämerellä 2 250. Suomenlahdella pesiä oli noin 11 090 ja Saaristomerellä 3 950.

Selkämerellä ja Suomenlahdella sijaitsi 37 ja 35 prosenttia merimetson pesistä, Saaristomerellä 12 prosenttia. Merenkurkussa ja Perämerellä osuudet olivat yhdeksän ja seitsemän prosenttia.

Suomessa havaittiin 62 merimetsoyhdyskuntaa, jotka pesivät yhteensä 93 luodolla tai saarella ja yhdyskunnista kahdeksan pesi pikkuporukoissa merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa. Sisämaassa havaittiin viime vuoden tapaan vain yksi 14 pesän suuruinen yhdyskunta Päijät-Hämeessä.

Eniten merimetson pesiä on Raumalla, seuraavana listalla on Pori. Kuntatasolla merimetsojen pesämäärät runsastuivat eniten Porissa ja Vaasassa. Vaasan ainoa merkittävä yhdyskunta palasi kahden välivuoden jälkeen vanhalle pesimäluodolleen ja pohjoisen Perämeren kanta siirtyi valtaosin Oulusta Siikajoelle. Myös Espoossa, Loviisassa ja Haminassa pesiä oli enemmän kuin edelliskesänä.

Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle. Lintudirektiivin vuoksi valkoposkihanhien siirtäminen riistalajiksi ei välttämättä takaa sitä, että merimetsoa voisi metsästää.

Merimetso on palannut alkuperäisille asuinsijoilleen Itämerelle eikä se sen takia kuulu kansallisen vieraslajistrategian piiriin. Syken mukaan pitkäjänteisen seurannan ja tutkimuksen tavoitteena on tukea merimetson ja ihmisen sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää rinnakkaiseloa.