MT-kysely: Kännykät voitava kerätä pois oppilailta, oppikirjat halutaan säilyttää
Suurin osa suomalaisista antaisi kouluille mahdollisuuden kerätä kännykät pois oppilailta. Lain mukaan puhelinten keräämisen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen.
Moni antaisi peruskouluille nykyistä laajemmat valtuudet oppilaiden kännyköiden käytön rajoittamiseen. Kuva: Juho LeskinenValtaosa suomalaisista olisi valmis antamaan peruskouluille mahdollisuuden kerätä oppilaiden puhelimet pois koulupäivän ajaksi. Yli tuhannesta vastaajasta 78 prosenttia kannatti mahdollisuutta puhelinten pois keräämiseen.
Miehet kannattivat puhelinten pois keräämistä hieman naisia enemmän, mutta merkittävimmät erot vastauksissa oli ikäryhmien välillä. Mitä iäkkäämpiä vastaajat olivat, sitä jyrkemmin kännykät haluttiin kerätä oppilailta talteen. Alle 30-vuotiaista vastaajista puhelinten pois keräämistä kannatti alle 60 prosenttia vastaajista, kun yli 64-vuotiaissa puhelinkieltoa kannatti yli 87 prosenttia.
Opetushallituksen nykyohjeistuksen mukaan opettaja voi ottaa laitteen oppilaalta vain, jos laite häiritsee opetusta. Laite on palautettava oppilaalle tunnin tai koulupäivän jälkeen ja pois ottamisesta on ilmoitettava oppilaan huoltajille.
Koko opetusryhmältä puhelimia ei kuitenkaan voida kerätä esimerkiksi kännykkäparkkiin muuten kuin vapaaehtoisuuteen perustuen. Oppilaaseen ei voida kohdistaa kurinpitokeinoja, jos hän ei halua luovuttaa puhelintaan säilöön.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen käsitteli kännyköiden poiskeräämisen laillisuutta vuonna 2020 antamassaan ratkaisussa. Tuolloin peruskoulun oppilas oli kannellut oikeusasiamiehelle turkulaisen koulun käytännöstä, jossa kännykät kerättiin oppituntien ajaksi lokerikkoon.
Oikeusasiamies piti virheellisenä tulkintaa, jossa kännykkä voitaisiin ottaa koulun haltuun vastoin oppilaan tahtoa. Perusopetuslain mukaan oppilailta voidaan ottaa itselle tai muille vaarallisia esineitä kuten aseita tai päihteitä, mutta kännykkää ei voida rinnastaa näihin.
Eduskunnan oikeusasiamiehen aikaisemman päätöksen perusteella myös mobiililaitteen epäasialliseen käyttöön koulussa voidaan puuttua vain laissa säädetyillä keinoilla. Apulaisoikeuskansleri taas on osaltaan linjannut, että kuvaamisen, videoinnin ja nauhoittamisen kieltäminen koulun järjestyssäännöissä oli sananvapauden kieltämistä ja siten perustuslain vastaista.
Ratkaisussa pidettiin tärkeänä myös, että oppilailla on mahdollisuus olla yhteydessä huoltajiinsa. Käytäntöä, jossa oppilaan ja huoltajan pitäisi hoitaa mahdollista viestintäänsä opettajan välityksellä, pidettiin ristiriidassa sananvapauden ja viestinnän luottamuksellisuuden kanssa.
Koulutukseen liittyen kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista perinteisten oppikirjojen säilyttämiseen. Yli 77 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kaikilla kouluasteilla tulisi tarjota mahdollisuus käyttää perinteisiä oppikirjoja digitaalisten oppimateriaalien sijaan.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso kertoo oppimateriaalien digitalisaation kiihtyneen oppivelvollisuuden laajentamisen jälkeen.
”Kun koulutuksen järjestäjät ovat velvoitettuja hankkimaan materiaalit, on tehty enenevässä määrin päätöksiä täysin digitaaliseen oppimateriaaliin siirtymisestä”, Laakso summaa. ”Isossa kuvassa suuret koulutuksen järjestäjät ovat siirtyneet pääasiassa digitaaliseen materiaaliin, kun pienet kunnat käyttävät perinteistä printtimateriaalia.”
Tuomo Laakso painottaa opettajien tunnistavan hyvin printtimateriaalien tarpeen.
”Digitaalinen materiaali ei sovellu kaikille opiskelijoille. Oleellista on, että opettajalla on mahdollisuus valita opetusmateriaali, joka parhaiten sopii opetettavana olevalle joukolle.”
Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
- Osaston luetuimmat
