Näin paljon energiayhtiöt paransivat tuloksiaan, kun kuluttajat kärsivät kalliista sähköstä

Keskeisten suomalaisten energiayhtiöiden liikevaihdot nousivat merkittävästi ja tulokset paranivat viime vuonna.

Näin voi tiivistää keskeisten suomalaisten energiayhtiöiden talouden ison kuvan vuodesta 2022. Maaseudun Tulevaisuus vertaili suurten julkisomisteisten energiayhtiöiden tuloksia viime vuodelta. Selvityksessä on mukana 12 kuntien tai kaupunkien enemmistöomistamaa energiayhtiötä. Kokoluokaltaan ne ovat yhtiöitä, joiden liikevaihto on noin 200 miljoonan euroa tai sen yli.

Tiedot on kerätty yhtiöiden tilinpäätöksistä ja tulostiedotteista. Esimerkiksi pörssiyhtiö Fortum ei ole mukana tässä vertailussa.

Huomattava osa sähkönkäyttäjistä tunsi sähkön hinnannousun kukkarossaan viime talvena. Kuluttajat säästivät sähköä, laskivat kotiensa lämpötilaa ja vähensivät saunomista. Konstit olivat monet, kun tavallinen kuluttaja yritti sopeutua kalliiseen sähköön.

Selvityksessä mukana olevien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto nousi yli neljänneksen. Vaasan Sähkö Oy:n liikevaihto pomppasi jopa 58 prosenttia. Sitä selittää pitkälti liikevaihtoon kirjattujen suojauksessa käytettävien johdannaisten markkinahintojen voimakas nousu.

Viime vuonna 30–40 prosentin liikevaihdon nousuun ylsivät Helen, Suur-Savon Sähkö ja Turku Energia. Kymenlaakson Sähkö kirjasi yli 40 prosentin kasvun sähkön hinnannousun ansiosta.

Liikevaihdon kasvusta on vähän iloa, jos yhtiöön sisään tulleista lisäeuroista ei synny tulosta. Selvityksen yhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto kasvoi lähes 50 prosenttia eli selvästi enemmän kuin yhteenlaskettu liikevaihto.

Johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä tiivistää selvityksen tulosta niin, että yhtiöittäin vaihtelut ovat huomattavia. Eroja tulee jo pelkästään siitä, että osa yhtiöistä on esimerkiksi ulkoistanut sähkön myynnin tai yhtiöt käyttävät energiantuotannossaan eri polttoaineita.

Yksi suurimmista tuloksen parantajista oli Suur-Savon Sähkö, joka käänsi vuoden 2021 huomattavan 32 miljoonan euron tappion viime vuonna huomattavaksi 35 miljoonan euron liikevoitoksi. Vuoteen 2021 sisältyi merkittävä kertaluontoinen kulu sähkönmyynnistä ja viime vuonna sähkön tukkumyynti nosti tulosta.

Jyväskylän Alva-konsernin tulos 2,5-kertaistui viime vuonna. Alva-konserniin kuuluu myös vesiliiketoimintaa, mutta tulosloikka tuli ennen kaikkea sähköntuotannosta. Voitto oli Alvan historian suurin ja perustui sähkön markkinahinnan voimakkaaseen nousuun ja oman tuotantokapasiteetin hyödyntämiseen.

Helenin 74 prosentin tulosparannus syntyi muun muassa tukkusähkön korkeasta hinnasta. Helenin tapauksessa on huomattava, että vuoden 2021 tulosta rasitti 60 miljoonan euron kertaluonteiset arvonalennuskirjaukset. Vertailukelpoinen liikevoitto oli edellisvuoden tasolla.

Jos Alva ja Helen ylsivät merkittäviin tulosparannuksiin, niin Turku Energian ja Kymenlaakson Sähkön tuloskehitystä voidaan luonnehtia sanalla romahdus.

Turku Energia tulosluisu johtui sähkönmyynnin tappiollisuudesta, ennustettua pienemmästä kaukolämmön tuloksesta sekä kariutuneesta Fennovoima-projektista. Turku Energia kirjasi menetetyksi 15 vuoden aikana tehdyt 20 miljoonan euron sijoitukset Hanhikiven ydinvoimalaan. Ilman alaskirjausta turkulaisten tulos olisi ollut linjassa aiempien vuosien kanssa.

Jos Vaasan Sähkön liikevaihto nousi merkittävästi johdannaiskirjausten takia, niin vaasalaisten tulos oli vaatimaton. Se johtui muun muassa Vaskiluodon voimalaitoksen vikaantumisesta ja Olkiluoto 3:n käyttöönoton ongelmista.

Kymenlaaksossa otettiin osumaa sähkömyynnin heikosta tuloksesta ja siitä, että Energiavirasto määräsi yhtiön toimitusvelvolliseksi myyjäksi verkkoalueelle, jonka merkittävä sähkönmyyjä Karhu Voima hakeutui konkurssiin.

Suomeen ydinvoimalaan puuhannut Fennovoima irtisanoi viime vuonna sopimuksensa venäläisen Rosatomin kanssa ja perui ydinvoimalan rakennuslupuhakemuksen. Tämä käynnisti ketjureaktion, joka näkyy alaskirjauksina lukuisten suomalaisten Fennovoimaan osallistuneiden energiayhtiöiden viime vuoden tilinpäätöksissä. Alaskirjaus tarkoittaa sitä, että omaisuuserä nollataan kokonaan tai osittain yrityksen taseessa.

Turku Energian 20 miljoonan euron lisäksi esimerkiksi Vantaan Energia teki 41,7 miljoonan euron, Lahti Energia 17,7 miljoonan euron ja Oulun Energia 7 miljoonaa euron alaskirjauksen. Näillä oli selkeä vaikutus yhtiöiden tuloksiin.

Miten sitten meni esimerkiksi Kokkolan Energialla, joka oli julkisuudessa sen jälkeen, kun se päätti lopettaa sähkönmyynnin toimialueensa ulkopuolelle ja otti käyttöön hintakaton? Yhtiön liikevaihto kasvoi vajaan kymmenen prosentti 71 miljoonaan euroon ja liiketulos jäi miljoonan plussalle. Se oli neljä miljoonaa vähemmän kuin 2021. Yhtiön mukaan sen oma sähköntuotanto pelasti vuoden 2022.

Tekstiä korjattu 12.5.2023 kello 9.10. Kymenlaakson Sähkö Oy ei ollut mukana Fennovoima-hankkeessa.